Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Omena on monestakin syystä terveellistä syötävää.

Omena on monestakin syystä terveellistä syötävää.

Unsplash

GEO

2.3.2020

Syötkö omenan mukana myös bakteereja?

Omena tiedetään terveelliseksi eineeksi, mutta miksi näin on? Tässä yksi uusi syy.

Ome­na päi­väs­sä pi­tää lää­kä­rin loi­tol­la, tie­tää van­ha sa­non­ta. Se saat­taa joh­tua ai­na­kin osit­tain sii­tä, et­tä ome­nan mu­ka­na tu­lee syö­neek­si suo­lis­ton kan­nal­ta edul­li­sia bak­tee­re­ja. Yh­des­sä 240 gram­man pai­noi­ses­sa ome­nas­sa on kes­ki­mää­rin sata mil­joo­naa bak­tee­ria. Tä­hän tu­lok­seen tu­li­vat Gra­zin tek­nil­li­sen yli­o­pis­ton tut­ki­jat Itä­val­las­sa.

Tut­ki­muk­ses­sa ana­ly­soi­tiin sekä luo­muo­me­nia et­tä ta­va­no­mai­ses­ti tuo­tet­tu­ja ome­nia. Tut­ki­jat huo­maut­ti­vat to­sin, et­tä jäl­kim­mäi­siä oli säi­ly­tet­ty jon­kin ai­kaa vii­le­äs­sä, kun taas luo­muo­me­nat tut­kit­tiin heti sa­don­kor­juun jäl­keen. He erot­ti­vat toi­sis­taan ome­nan kan­nan, kuo­ret, he­del­mä­li­han, sie­me­net ja sie­men­ko­dan ja tut­ki­vat osia erik­seen. Suu­rin osa bak­tee­reis­ta osoit­tau­tui si­jait­se­van ome­nan sie­me­nis­sä. Jos ne jä­te­tään pois las­kuis­ta, yk­si ome­na si­säl­tää noin kym­me­ne­so­san koko ome­nan bak­tee­reis­ta eli kym­me­nen mil­joo­naa kap­pa­let­ta.

Sekä luo­muo­me­nis­sa et­tä ta­val­li­sis­sa ome­nis­sa oli suun­nil­leen yh­tä pal­jon bak­tee­re­ja. Luo­muo­me­nien bak­tee­riyh­tei­sö osoit­tau­tui kui­ten­kin mo­ni­muo­toi­sem­mak­si kuin ta­va­no­mai­ses­ti vil­jel­ty­jen. Sii­tä löy­tyi muun mu­as­sa ma­kua li­sää­viä me­ty­lo­bak­tee­re­ja ja pro­bi­oot­ti­sia omi­nai­suuk­sia si­säl­tä­viä mai­to­hap­po bak­tee­re­ja. Sen si­jaan luo­muo­me­nis­ta ei löy­ty­nyt Esc­he­ric­hia/Shi­gel­la-bak­tee­ri­ryh­mää, jo­hon kuu­luu tau­ti­bak­tee­re­ja. Osas­sa ta­va­no­mai­sis­ta ome­nis­ta tätä esiin­tyi.

Tu­lok­set tu­ke­vat ai­em­pia tut­ki­muk­sia, jois­sa on ana­ly­soi­tu ome­nan si­säl­tä­miä sie­niyh­tei­sö­jä. Tut­ki­mus­ta joh­ta­nut Bir­git Was­ser­man ar­vi­oi­kin, et­tä ne saat­ta­vat vai­kut­taa tuot­teis­ta an­net­ta­vaan ra­vit­se­mus­tie­toon. Se edel­lyt­tää kui­ten­kin sitä, et­tä ruu­as­sa ole­vien mik­ro­bien vai­ku­tuk­set suo­lis­toon ja ter­vey­teen saa­daan li­sä­tut­ki­muk­sin var­mis­tet­tua.

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 1/2020.

Lue myös:

Mik­si kah­vi ei mais­tu kai­kil­le?

Voi­ko stres­si pe­riy­tyä lap­sil­le?

Suosittelemme

Lukuvinkit

Lintu osaa sukkuloida monimutkaisessa suhdeverkossa

Kymmenen kysymystä unesta

Eläimet tuulen armoilla

Perimmäiset kysymykset

Anni Leppälän uudet kuvat

Mikä on vanhin valokuvasi?

Montako sanaa tarvitaan kirjoittajan paljastumiseen?

Ryhävalaat toipuvat suojelun ansiosta

GEOn lukijakilpailu 11-12/2019: voita kirjapaketti!

Sammakot ja aika

Lukuvinkit

Lintu osaa sukkuloida monimutkaisessa suhdeverkossa

Kymmenen kysymystä unesta

Eläimet tuulen armoilla

Perimmäiset kysymykset

Anni Leppälän uudet kuvat

Mikä on vanhin valokuvasi?

Montako sanaa tarvitaan kirjoittajan paljastumiseen?

Ryhävalaat toipuvat suojelun ansiosta

GEOn lukijakilpailu 11-12/2019: voita kirjapaketti!

Sammakot ja aika

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2