Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Orangit ovat etenkin nuorina hätkähdyttävän ihmismäisiä. Malesiassa onkin uskottu, että vaikka orangit osaavat puhua, ne ovat päättäneet olla hiljaa, jotta ne eivät joutuisi tekemään työtä.

Orangit ovat etenkin nuorina hätkähdyttävän ihmismäisiä. Malesiassa onkin uskottu, että vaikka orangit osaavat puhua, ne ovat päättäneet olla hiljaa, jotta ne eivät joutuisi tekemään työtä.

Suzi Eszterhas / Minden Pictures

Mai­ja Ka­ra­la

9.4.2018

Taistelu orankien puolesta

Orankikeskus pelastaa Borneolla orvoksi jääneitä ihmisapinoita ja valmentaa niitä palaamaan luontoon. Suurin uhka orpojen tulevaisuudelle on metsien häviäminen niiden ympäriltä.

Orans­se­ja kar­va­pal­lo­ja, kau­his­tu­nei­ta ja ali­ra­vit­tu­ja. Sel­lai­sia ovat uu­det tu­lok­kaat täs­sä or­po­ko­dis­sa. Hoi­ta­jat ja eläin­lää­kä­rit tes­taa­vat oran­ki­lap­sen tau­tien va­ral­ta, ma­dot­ta­vat, lää­kit­se­vät, kun­tout­ta­vat, hoi­vaa­vat ja loh­dut­ta­vat. Työ kes­tää pit­kään, sil­lä or­voik­si jää­neet oran­git tar­vit­se­vat si­jai­säi­te­jä ja opet­ta­jia vuo­sien ajan.

In­do­ne­si­aan kuu­lu­vas­sa Bor­ne­on Kes­ki-Ka­li­man­ta­nis­sa si­jait­se­va Oran­gu­tan Care Cen­ter and Qu­a­ran­ti­ne (OC­CQ) on ol­lut toi­min­nas­sa kak­si­kym­men­tä vuot­ta. Se pe­las­taa nuo­ria oran­ke­ja, jois­ta suu­rin osa on ta­ka­va­ri­koi­tu ek­soot­tis­ten lem­mik­kien sa­la­kul­jet­ta­jil­ta tai pai­kal­li­sil­ta asuk­kail­ta. Oran­gin­poi­ka­set pää­ty­vät lem­mi­keik­si useim­mi­ten sik­si, et­tä nii­den emo on har­hail­lut vil­jel­mil­le ja am­mut­tu tu­ho­lai­se­na.

Vaik­ka oran­ki on In­do­ne­si­as­sa rau­hoi­tet­tu, la­kia val­vo­taan hei­kos­ti. Ky­se­ly­jen mu­kaan yli nel­jän­nes in­do­ne­si­a­lai­sis­ta ei edes tie­dä, et­tä näi­den eläin­ten tap­pa­mi­nen tai van­git­se­mi­nen on ri­kos.

Ih­mi­set ovat usein val­mii­ta luo­pu­maan lait­to­mis­ta lem­mi­keis­tään, kun ne ohit­ta­vat vau­vai­än ja käy­vät han­ka­lik­si hoi­do­keik­si. Se on­kin oran­kien kan­nal­ta yh­des­tois­ta het­ki. Niis­tä ani har­va sel­vi­äi­si ai­kui­sek­si osaa­mat­to­mas­sa hoi­dos­sa.

Vuo­sien mit­tai­nen työ

Hen­ki­lö­kun­nal­la on edes­sään val­ta­va urak­ka, kun he yrit­tä­vät täyt­tää emon me­ne­tyk­sen jät­tä­män au­kon oran­gin­poi­kas­ten elä­mäs­sä, pi­tää eläi­met ter­vei­nä ja on­nel­li­si­na ja val­men­taa ne lo­pul­ta pa­laa­maan luon­toon. Sitä ei voi kii­reh­tiä. Luon­nos­sa oran­git it­se­näis­ty­vät vas­ta 8–9 vuo­den iäs­sä.

Oran­kie­mo opet­taa jäl­ke­läi­sel­leen kaik­ki elä­mäs­sä tar­peel­li­set tai­dot, ei­kä se ole mi­kään vaa­ti­ma­ton op­pi­mää­rä. Oran­kien ruo­ka­lis­tal­la on las­ket­tu ole­van yli 400 eri koh­det­ta vil­li­vii­ku­nois­ta hu­na­jaan ja pui­den kaar­naan. Poi­ka­sen täy­tyy op­pia erot­ta­maan toi­sis­taan myr­kyl­li­set ja vaa­rat­to­mat la­jit. Li­säk­si on opit­ta­va käyt­tä­mään työ­ka­lu­ja: suu­ria leh­tiä sa­teen­var­jo­na, pie­nem­piä leh­tiä pa­ta­lap­pu­na piik­kis­ten he­del­mien pi­te­lyyn ja ves­sa­pa­pe­ri­na, leh­te­viä ok­sia me­hi­läis­ten läis­ki­mi­seen hu­na­ja­var­kais­sa käy­tä­es­sä. OC­CQ:n työn­te­ki­jöi­den on ope­tet­ta­va hoi­do­keil­leen niin pal­jon tai­to­ja kuin mah­dol­lis­ta.

Vuo­sien työ yh­den oran­gin pe­las­ta­mi­sek­si kuu­los­taa suu­rel­ta vai­val­ta, mut­ta ää­rim­mäi­sen uha­na­lai­sen la­jin jo­kai­nen yk­si­lö on ar­vo­kas. Jos pe­las­tet­tu oran­ki lo­pul­ta li­sään­tyy luon­nos­sa, se on kai­ken vai­van ja mur­heen ar­vois­ta.

Kes­kus on jat­ku­vas­ti ää­ri­ään myö­ten täyn­nä oran­ki­lap­sia. Tur­val­li­sia met­siä ai­kui­sik­si kas­va­nei­den oran­kien va­paut­ta­mi­seen on sen si­jaan yhä vä­hem­män. Sa­de­met­sät hä­vi­ä­vät ja pirs­ta­loi­tu­vat pal­mu­öl­jyp­lan­taa­sien, met­sä­pa­lo­jen ja lait­to­mien hak­kui­den vuok­si. Mo­nin pai­koin oran­ke­ja ei voi­da va­paut­taa, kos­ka pai­kal­li­set am­pui­si­vat ne. Kaik­kien oran­kien tu­le­vai­suus on hius­kar­van va­ras­sa.

On­nek­si oran­ki­lap­set ei­vät tie­dä mi­tään la­jia uh­kaa­vis­ta mur­heis­ta. Ne elä­vät ryh­mis­sä ikä­to­ve­rien­sa kans­sa, leik­ki­vät ja ret­kei­le­vät vuo­ro­päi­vin lä­hei­seen sa­de­met­sään.

Si­säl­lä or­po­ko­dis­sa hoi­ta­jat ja va­paa­eh­toi­set te­ke­vät kaik­ken­sa, jot­ta sen asuk­kail­la oli­si riit­tä­miin vi­rik­kei­tä, äly­nys­ty­röi­tä ke­hit­tä­vää te­ke­mis­tä ja tie­ten­kin hel­lyyt­tä ja lä­hei­syyt­tä. Sitä il­man oran­gin­poi­ka­nen ei me­nes­ty yh­tään enem­pää kuin ih­mis­lap­si­kaan.  

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 3/2018.

Lue myös:

Va­ras­te­le­vat pa­vi­aa­nit

Eläin­maa­il­man ou­dot ate­ri­at

Suosittelemme

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Lukuvinkit

Namibian villit hevoset

Herkkä Arktis kiinnostaa matkailijoita

Viisi syytä lukea syyskuun GEO

Voiko ukkonen laukaista allergisen reaktion?

Milloin lihaksista on hyötyä?

Joki sanelee elämää Romaniassa

Kiinan hiljaiset hurjapäät

Mitä vanhojen kirjojen tuoksu kertoo?

Apua appelsiinien pakkaamiseen

Ilmastonmuutos ajaa mursut rannoille

Lukuvinkit

Namibian villit hevoset

Herkkä Arktis kiinnostaa matkailijoita

Viisi syytä lukea syyskuun GEO

Voiko ukkonen laukaista allergisen reaktion?

Milloin lihaksista on hyötyä?

Joki sanelee elämää Romaniassa

Kiinan hiljaiset hurjapäät

Mitä vanhojen kirjojen tuoksu kertoo?

Apua appelsiinien pakkaamiseen

Ilmastonmuutos ajaa mursut rannoille

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2