Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Aavasaksanvaaralta avautuu riipaisevan kaunis maisema kaikkiin ilmansuuntiin.

Aavasaksanvaaralta avautuu riipaisevan kaunis maisema kaikkiin ilmansuuntiin.

Juhani Syväoja

Jo­han­na Paa­si­kan­gas-Tel­la

21.6.2018

Unohtunut Aavasaksa

Aavasaksanvaaralta avautuu kaunis maisema kaikkiin ilmansuuntiin. Vaaran laelta voi seurata vuodenaikojen kiertoa. Aavasaksa on yksi kansallismaisemistamme ja Suomen vanhimmista matkakohteista.

Aa­va­sak­san ja Tor­ni­on­jo­ki­laak­son sil­mää hy­väi­le­vät mai­se­mat hur­ma­si­vat bi­o­ke­mi­an pro­fes­so­rin Ju­ha­ni Sy­vä­o­jan niin, et­tä hän ra­ken­si elä­ke­päi­vi­ään var­ten ta­lon Yli­tor­ni­ol­le. Työ­u­ran­sa Itä-Suo­men yli­o­pis­tos­sa teh­nyt Sy­vä­o­ja ker­too ole­van­sa ny­kyi­sin käy­tän­nös­sä pää­toi­mi­nen va­lo­ku­vaa­ja, jon­ka koh­teet va­li­koi­tu­vat kau­neu­den pe­rus­teel­la.

Aa­va­sak­sa ja Tor­ni­on­jo­ki­laak­so on yk­si Suo­men 27 kan­sal­lis­mai­se­mas­ta. Jo­ki­laak­soa reu­nus­ta­vis­ta vaa­rois­ta tun­ne­tuim­mat ovat Aa­va­sak­sa ja Ruot­sin puo­lel­la si­jait­se­va Lup­pi­o­vaa­ra. Mo­lem­mil­ta Tor­ni­on­jo­en mai­se­ma avau­tuu laa­jas­ti. Ke­sä­öi­nä jo­ki­laak­son usein peit­tää sumu, jon­ka häl­ven­ty­mis­tä voi va­loi­si­na öi­nä seu­ra­ta vaa­roil­ta lin­tu­pers­pek­tii­vis­tä.

Aa­va­sak­san­vaa­ran laki on kal­li­oi­nen ja sitä reu­nus­ta­vat rak­ka­ki­vi­kot iki­hon­ki­neen. Ih­mi­sel­le on teh­ty help­po pää­sy kos­ke­tuk­siin luon­non kans­sa: mel­kein kor­keim­mal­le hui­pul­le as­ti pää­see au­tol­la ja laen ym­pä­ri kier­tää luon­to­pol­ku. Ten­ge­li­ön­jo­ki kier­tää lä­hes koko vaa­ran ym­pä­ri ja las­kee Tor­ni­on­jo­keen Aa­va­sak­san koh­dal­la.

Tor­ni­on­jo­en ku­pees­sa

Tor­ni­on­jo­ki saa al­kun­sa Tor­ni­o­jär­vel­lä Poh­jois-Ruot­sis­sa ai­van Nor­jan ra­jan tun­tu­mas­sa. Se vir­taa Poh­jois-Ruot­sin läpi ja jat­kaa ala­juok­sul­laan Suo­men ja Ruot­sin ra­ja­jo­ke­na. Aa­va­sak­san koh­dal­la ra­ja­jo­ki on help­po ylit­tää. Vuon­na 1965 käyt­töön otet­tu Aa­va­sak­san sil­ta on 471 met­riä pit­kä ja joh­taa Ruot­sin puo­lel­la saa­reen. Siel­tä toi­nen sil­ta vie man­te­reel­le Över­tor­ne­ån kes­kus­taan Ma­ta­ren­kiin. Hä­mä­rän ai­kaan sil­taa va­lai­see vä­ril­li­nen led-va­lais­tus. Tor­ni­on­jo­ki­laak­sos­sa on asut­tu pit­kään ja ti­he­äs­ti joen ää­rel­lä. Joki on ol­lut tär­keä lo­hen ja sii­an pyyn­nin kan­nal­ta, mut­ta se on toi­mi­nut myös kul­ku­väy­lä­nä. Kult­tuu­ri­his­to­ria ra­jan mo­lem­min puo­lin on yh­teis­tä. His­to­ri­al­li­nen ker­rok­sel­li­suus nä­kyy niin ra­ken­nus­kan­nas­sa kuin mai­se­man yk­si­tyis­koh­dis­sa­kin, ja mui­nais­jään­nök­siä on löy­det­ty run­saas­ti. Tor­ni­on­jo­ki­laak­son eri­tyis­piir­tei­tä ovat laa­jat tul­va­nii­tyt ja -saa­ret, joi­ta on hyö­dyn­net­ty kar­jan lai­tu­me­na. Aa­va­sak­sal­ta poh­joi­seen mat­kat­ta­es­sa ran­nat muut­tu­vat jyr­kem­mik­si, kun maas­to nou­see vaa­roik­si.

Aa­va­sak­sa on van­him­pia ja tun­ne­tuim­pia nä­kö­a­la­paik­ko­ja ja mat­ka­koh­tei­ta Suo­mes­sa. Vai­kut­ta­va joki- ja vaa­ra­mai­se­ma sekä kes­kiy­ön au­rin­ko ovat hou­ku­tel­leet mat­kai­li­joi­ta 1600-lu­vul­ta läh­tien. Sy­vä­o­ja muis­te­lee, et­tä 1960-lu­vul­la­kin oli ta­val­lis­ta, et­tä esi­mer­kik­si Vaa­san seu­dul­ta läh­det­tiin Aa­va­sak­sal­le ju­han­nuk­sen viet­toon.

Ny­kyi­sil­le La­pin-kä­vi­jöil­le alue on useim­mi­ten lä­pi­kul­ku­seu­tua. Tor­ni­on­jo­ki­laak­son ja va­paan Tor­ni­on­jo­en mai­se­mat ja luon­to jää­vät usein vain vi­lah­duk­sik­si au­ton ik­ku­nas­ta ja sa­tun­nai­sik­si va­lo­ku­vik­si. Ju­ha­ni Sy­vä­o­ja toi­voo, et­tä hä­nen li­säk­seen muut­kin kau­neu­des­ta naut­ti­vat löy­täi­si­vät Aa­va­sak­san sa­tu­mai­suu­den ke­sä­öi­nä tai vaik­ka sil­loin, kun rin­tei­den ja laak­son hon­gat ja kuu­set peit­ty­vät tyk­ky­lu­meen.

Tengeliöjoen rannan talot Aavasaksanvaaran itäpuolella ovat paljastuneet öisestä sumusta.

Tengeliöjoen rannan talot Aavasaksanvaaran itäpuolella ovat paljastuneet öisestä sumusta.

Juhani Syväoja

Suo­mi 100 vuot­ta -jut­tu­sar­ja tuo­tet­tiin yh­teis­työs­sä Suo­men Luon­non­va­lo­ku­vaa­jat SLV ry:n kans­sa. Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 1/2017.

Lue myös:

Kor­vet kuis­ki­vat Kai­nuus­sa

Sa­tu­mai­nen Jur­mon saa­ri

Suosittelemme

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Lukuvinkit

Namibian villit hevoset

Herkkä Arktis kiinnostaa matkailijoita

Viisi syytä lukea syyskuun GEO

Voiko ukkonen laukaista allergisen reaktion?

Milloin lihaksista on hyötyä?

Joki sanelee elämää Romaniassa

Kiinan hiljaiset hurjapäät

Mitä vanhojen kirjojen tuoksu kertoo?

Apua appelsiinien pakkaamiseen

Ilmastonmuutos ajaa mursut rannoille

Lukuvinkit

Namibian villit hevoset

Herkkä Arktis kiinnostaa matkailijoita

Viisi syytä lukea syyskuun GEO

Voiko ukkonen laukaista allergisen reaktion?

Milloin lihaksista on hyötyä?

Joki sanelee elämää Romaniassa

Kiinan hiljaiset hurjapäät

Mitä vanhojen kirjojen tuoksu kertoo?

Apua appelsiinien pakkaamiseen

Ilmastonmuutos ajaa mursut rannoille

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2