Aavasaksanvaaralta avautuu riipaisevan kaunis maisema kaikkiin ilmansuuntiin.
Juhani Syväoja
Johanna Paasikangas-Tella
Aavasaksan ja Tornionjokilaakson silmää hyväilevät maisemat hurmasivat biokemian professorin Juhani Syväojan niin, että hän rakensi eläkepäiviään varten talon Ylitorniolle. Työuransa Itä-Suomen yliopistossa tehnyt Syväoja kertoo olevansa nykyisin käytännössä päätoiminen valokuvaaja, jonka kohteet valikoituvat kauneuden perusteella.
Aavasaksa ja Tornionjokilaakso on yksi Suomen 27 kansallismaisemasta. Jokilaaksoa reunustavista vaaroista tunnetuimmat ovat Aavasaksa ja Ruotsin puolella sijaitseva Luppiovaara. Molemmilta Tornionjoen maisema avautuu laajasti. Kesäöinä jokilaakson usein peittää sumu, jonka hälventymistä voi valoisina öinä seurata vaaroilta lintuperspektiivistä.
Aavasaksanvaaran laki on kallioinen ja sitä reunustavat rakkakivikot ikihonkineen. Ihmiselle on tehty helppo pääsy kosketuksiin luonnon kanssa: melkein korkeimmalle huipulle asti pääsee autolla ja laen ympäri kiertää luontopolku. Tengeliönjoki kiertää lähes koko vaaran ympäri ja laskee Tornionjokeen Aavasaksan kohdalla.
Tornionjoen kupeessa
Tornionjoki saa alkunsa Torniojärvellä Pohjois-Ruotsissa aivan Norjan rajan tuntumassa. Se virtaa Pohjois-Ruotsin läpi ja jatkaa alajuoksullaan Suomen ja Ruotsin rajajokena. Aavasaksan kohdalla rajajoki on helppo ylittää. Vuonna 1965 käyttöön otettu Aavasaksan silta on 471 metriä pitkä ja johtaa Ruotsin puolella saareen. Sieltä toinen silta vie mantereelle Övertorneån keskustaan Matarenkiin. Hämärän aikaan siltaa valaisee värillinen led-valaistus. Tornionjokilaaksossa on asuttu pitkään ja tiheästi joen äärellä. Joki on ollut tärkeä lohen ja siian pyynnin kannalta, mutta se on toiminut myös kulkuväylänä. Kulttuurihistoria rajan molemmin puolin on yhteistä. Historiallinen kerroksellisuus näkyy niin rakennuskannassa kuin maiseman yksityiskohdissakin, ja muinaisjäännöksiä on löydetty runsaasti. Tornionjokilaakson erityispiirteitä ovat laajat tulvaniityt ja -saaret, joita on hyödynnetty karjan laitumena. Aavasaksalta pohjoiseen matkattaessa rannat muuttuvat jyrkemmiksi, kun maasto nousee vaaroiksi.
Aavasaksa on vanhimpia ja tunnetuimpia näköalapaikkoja ja matkakohteita Suomessa. Vaikuttava joki- ja vaaramaisema sekä keskiyön aurinko ovat houkutelleet matkailijoita 1600-luvulta lähtien. Syväoja muistelee, että 1960-luvullakin oli tavallista, että esimerkiksi Vaasan seudulta lähdettiin Aavasaksalle juhannuksen viettoon.
Nykyisille Lapin-kävijöille alue on useimmiten läpikulkuseutua. Tornionjokilaakson ja vapaan Tornionjoen maisemat ja luonto jäävät usein vain vilahduksiksi auton ikkunasta ja satunnaisiksi valokuviksi. Juhani Syväoja toivoo, että hänen lisäkseen muutkin kauneudesta nauttivat löytäisivät Aavasaksan satumaisuuden kesäöinä tai vaikka silloin, kun rinteiden ja laakson hongat ja kuuset peittyvät tykkylumeen.
Tengeliöjoen rannan talot Aavasaksanvaaran itäpuolella ovat paljastuneet öisestä sumusta.
Juhani Syväoja
Suomi 100 vuotta -juttusarja tuotettiin yhteistyössä Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n kanssa. Juttu on julkaistu GEO-lehdessä 1/2017.
Lue myös:
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2