Täh­den ko­koa voi mi­ta­ta va­lon aal­to­liik­kees­sä nä­ky­vis­tä muu­tok­sis­ta, kun jo­kin lä­hei­sem­pi kap­pa­le kul­kee täh­den edit­se. Tä­hän as­ti mit­tau­sa­pu­na on käy­tet­ty Kuu­ta. Mit­tauk­sen saa kui­ten­kin teh­dyk­si pal­jon tar­kem­min, kun käyt­tää pal­jon pie­nem­pää ava­ruus­ki­veä, as­te­roi­dia, ja tiet­tyä herk­kää te­les­koop­pi­tyyp­piä, osoit­taa kan­sain­vä­li­nen tut­ki­ja­ryh­mä Na­tu­re Ast­ro­no­my -leh­des­sä.

Täh­den va­lon heit­tä­mä as­te­roi­din var­jo, joka osuu te­les­koop­piin, ei ole te­rä­vä­reu­nai­nen, vaan sii­hen muo­dos­tuu va­lo­aal­lon tai­pu­mi­ses­ta joh­tu­va dif­f­rak­ti­o­ku­vio, jon­ka muo­to riip­puu va­lon­läh­teen lä­pi­mi­tas­ta. Va­lon no­pea muu­tos saa­daan mi­ta­tuk­si te­les­koo­peil­la, joi­ta käy­te­tään ta­val­li­ses­ti suu­rie­ner­gi­ai­sen gam­ma­sä­tei­lyn tut­ki­mi­seen.

Täh­den hal­kai­si­jan las­ke­mi­sek­si pi­tää tie­tää myös täh­den etäi­syys. Se voi­daan ar­vi­oi­da esi­mer­kik­si mit­taa­mal­la täh­den nä­en­näi­nen lii­ke taus­taa vas­ten sinä ai­ka­na, kun maa­pal­lo kier­tää ra­tan­sa lai­dal­ta toi­sel­le, tai mit­taa­mal­la sa­maan täh­ti­jouk­koon kuu­lu­vien sään­nöl­li­ses­ti muut­tu­vien täh­tien nä­en­näi­siä kirk­kauk­sia.

Lue tut­ki­muk­ses­ta li­sää eng­lan­nik­si tääl­lä

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 8/2019.

Lue myös:

Vain juok­si­ja sel­vi­si as­te­roi­dis­ta

Ro­mua tai­vaan täy­del­tä