Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Paksusarvilampaat ovat omaksuneet vuosittaiset vaellusreittinsä Wyomingin Kalliovuorilla vähitellen.

Paksusarvilampaat ovat omaksuneet vuosittaiset vaellusreittinsä Wyomingin Kalliovuorilla vähitellen.

Travis Zaffarano Trailcam Photo / Wyoming Migration Initiative

Pet­ri Rii­ko­nen

18.12.2018

Vaellus kuuluu eläinten kulttuuriin

Sorkkaeläimet opettelevat yhdessä kulkemaan ruuan perässä, taitoa ei peritä vanhemmilta. ”Vaelluskartan” valmiiksi saamiseen kuluu kuitenkin aikaa, jopa useita sukupolvia.

Sa­van­nien an­ti­loo­pit, poh­joi­sen peu­rat ja mo­net muut sork­ka­e­läi­met va­el­ta­vat vuo­den mit­taan par­hai­den kas­vi­a­pa­jien pe­räs­sä. Tapa ei ole pe­rin­nöl­li­nen vaan opit­tu, vah­vis­ta­vat yh­dys­val­ta­lai­set tut­ki­jat Scien­ce-leh­des­sä.

Li­säk­si he osoit­ta­vat, et­tä kun­kin alu­een va­el­lus­kult­tuu­ri ke­hit­tyy use­an su­ku­pol­ven ai­ka­na. Asia kan­nat­taa ot­taa huo­mi­oon sil­loin, kun va­el­ta­via eläi­miä siir­re­tään tai nii­den eli­nym­pä­ris­töä muu­te­taan.

Tut­ki­jat kar­toit­ti­vat va­el­luk­sia gps-pan­noit­ta­mal­la Yh­dys­val­tain län­si­o­sis­sa noin 270 pak­su­sar­vi­lam­mas­ta ja noin 190 hir­veä. Osa eläi­mis­tä siir­ret­tiin tut­ki­mus­ta var­ten uu­teen paik­kaan, osa kuu­lui po­pu­laa­ti­oon, joka oli elä­nyt alu­eel­laan vas­ta vä­hän ai­kaa, ja osan asu­tus­his­to­ria oli yli sata vuot­ta van­haa.

Vas­ta­siir­re­tyt eläi­met ei­vät va­el­ta­neet lain­kaan, pait­si jos ne osui­vat va­el­ta­vaan eläin­po­pu­laa­ti­oon. Ajan mit­taan par­hai­den lai­dun­mai­den haku li­sään­tyi, mut­ta eläi­mil­tä vei usei­ta su­ku­pol­via saa­da va­el­lus­kart­ta val­miik­si. Pak­su­sar­vi­lam­pail­ta tä­hän ku­lui lä­hes 40 vuot­ta, hir­vil­tä noin 90 vuot­ta.

Li­sä­tie­toa tut­ki­muk­ses­ta on eng­lan­nik­si tääl­lä

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 11-12/2018.

Lue myös:

Lä­hei­sen me­ne­tys kos­ket­taa lin­tu­ja

Mik­si hauk­ka syök­syy?

Suosittelemme

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Lukuvinkit

Puu tarvitsee eläintä

GEOn lukijakilpailu 3/2020: voita kirjapaketti!

Miksi vihreä muuttui ruskeaksi?

Miten käy merilintujen?

Lumivuohi on mestarikiipeilijä

GEOn lukijakilpailu 7/2019: voita kirjapaketti!

Rengashäntämakien salaisuus on yhteistyö

Yhdestä kasvista apua Afrikkaan?

Kymmenen kysymystä propagandasta

Valokuva: Hetken mysteeri

Lukuvinkit

Puu tarvitsee eläintä

GEOn lukijakilpailu 3/2020: voita kirjapaketti!

Miksi vihreä muuttui ruskeaksi?

Miten käy merilintujen?

Lumivuohi on mestarikiipeilijä

GEOn lukijakilpailu 7/2019: voita kirjapaketti!

Rengashäntämakien salaisuus on yhteistyö

Yhdestä kasvista apua Afrikkaan?

Kymmenen kysymystä propagandasta

Valokuva: Hetken mysteeri

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2