Paksusarvilampaat ovat omaksuneet vuosittaiset vaellusreittinsä Wyomingin Kalliovuorilla vähitellen.
Travis Zaffarano Trailcam Photo / Wyoming Migration Initiative
Petri Riikonen
Savannien antiloopit, pohjoisen peurat ja monet muut sorkkaeläimet vaeltavat vuoden mittaan parhaiden kasviapajien perässä. Tapa ei ole perinnöllinen vaan opittu, vahvistavat yhdysvaltalaiset tutkijat Science-lehdessä.
Lisäksi he osoittavat, että kunkin alueen vaelluskulttuuri kehittyy usean sukupolven aikana. Asia kannattaa ottaa huomioon silloin, kun vaeltavia eläimiä siirretään tai niiden elinympäristöä muutetaan.
Tutkijat kartoittivat vaelluksia gps-pannoittamalla Yhdysvaltain länsiosissa noin 270 paksusarvilammasta ja noin 190 hirveä. Osa eläimistä siirrettiin tutkimusta varten uuteen paikkaan, osa kuului populaatioon, joka oli elänyt alueellaan vasta vähän aikaa, ja osan asutushistoria oli yli sata vuotta vanhaa.
Vastasiirretyt eläimet eivät vaeltaneet lainkaan, paitsi jos ne osuivat vaeltavaan eläinpopulaatioon. Ajan mittaan parhaiden laidunmaiden haku lisääntyi, mutta eläimiltä vei useita sukupolvia saada vaelluskartta valmiiksi. Paksusarvilampailta tähän kului lähes 40 vuotta, hirviltä noin 90 vuotta.
Lisätietoa tutkimuksesta on englanniksi täällä
Juttu on julkaistu GEO-lehdessä 11-12/2018.
Lue myös:
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2