Sa­van­nien an­ti­loo­pit, poh­joi­sen peu­rat ja mo­net muut sork­ka­e­läi­met va­el­ta­vat vuo­den mit­taan par­hai­den kas­vi­a­pa­jien pe­räs­sä. Tapa ei ole pe­rin­nöl­li­nen vaan opit­tu, vah­vis­ta­vat yh­dys­val­ta­lai­set tut­ki­jat Scien­ce-leh­des­sä.

Li­säk­si he osoit­ta­vat, et­tä kun­kin alu­een va­el­lus­kult­tuu­ri ke­hit­tyy use­an su­ku­pol­ven ai­ka­na. Asia kan­nat­taa ot­taa huo­mi­oon sil­loin, kun va­el­ta­via eläi­miä siir­re­tään tai nii­den eli­nym­pä­ris­töä muu­te­taan.

Tut­ki­jat kar­toit­ti­vat va­el­luk­sia gps-pan­noit­ta­mal­la Yh­dys­val­tain län­si­o­sis­sa noin 270 pak­su­sar­vi­lam­mas­ta ja noin 190 hir­veä. Osa eläi­mis­tä siir­ret­tiin tut­ki­mus­ta var­ten uu­teen paik­kaan, osa kuu­lui po­pu­laa­ti­oon, joka oli elä­nyt alu­eel­laan vas­ta vä­hän ai­kaa, ja osan asu­tus­his­to­ria oli yli sata vuot­ta van­haa.

Vas­ta­siir­re­tyt eläi­met ei­vät va­el­ta­neet lain­kaan, pait­si jos ne osui­vat va­el­ta­vaan eläin­po­pu­laa­ti­oon. Ajan mit­taan par­hai­den lai­dun­mai­den haku li­sään­tyi, mut­ta eläi­mil­tä vei usei­ta su­ku­pol­via saa­da va­el­lus­kart­ta val­miik­si. Pak­su­sar­vi­lam­pail­ta tä­hän ku­lui lä­hes 40 vuot­ta, hir­vil­tä noin 90 vuot­ta.

Li­sä­tie­toa tut­ki­muk­ses­ta on eng­lan­nik­si tääl­lä

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 11-12/2018.

Lue myös:

Lä­hei­sen me­ne­tys kos­ket­taa lin­tu­ja

Mik­si hauk­ka syök­syy?