Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Jazzia vai klassista? Tutkijat kuvasivat näitä musiikkityylejä taitavien pianistien aivoja kiintoisin tuloksin.

Jazzia vai klassista? Tutkijat kuvasivat näitä musiikkityylejä taitavien pianistien aivoja kiintoisin tuloksin.

Pixabay

GEO

29.10.2018

Vaikuttaako musiikkityyli soittajan aivoihin?

Jazz ja klassinen ovat tunnetusti erilaisia musiikkityylejä, mutta toimivatko myös niiden soittajien aivot eri tavalla?

Soi­tet­ta­van mu­sii­kin tyy­li­la­jil­la näyt­tää ole­van vai­ku­tus­ta soit­ta­jan­sa ai­vo­toi­min­taan. Esi­mer­kik­si jazz­pi­a­nis­tit ky­ke­ne­vät mu­kaut­ta­maan soit­to­aan klas­si­sia pi­a­nis­te­ja no­pe­am­min. Tämä tuli il­mi, kun tut­ki­jat ku­va­si­vat yh­teen tyy­li­la­jiin eri­kois­tu­nei­den muu­si­koi­den ai­vo­ja.

Tut­ki­muk­ses­sa pi­a­nis­tit seu­ra­si­vat ku­va­ruu­dul­ta kos­ket­ti­mil­la liik­ku­vaa kät­tä, joka käyt­ti epä­ta­val­li­sia sor­mi­tuk­sia tai soin­tu­ja. Pi­a­nis­tien teh­tä­vä oli soit­taa pe­räs­sä. Sa­mal­la tut­ki­jat mit­ta­si­vat hei­dän ai­vo­jen­sa ak­tii­vi­suut­ta.

Jaz­z­pi­a­nis­tit sel­vi­si­vät odot­ta­mat­to­mis­ta soin­nuis­ta mui­ta pa­rem­min ja on­nis­tui­vat jat­ka­maan soit­to­aan kes­keyt­tä­mät­tä. Hei­dän ai­vois­saan ha­vait­tiin tie­tyn­lai­nen ak­ti­vi­teet­ti noin 150 mil­li­se­kun­tia ai­em­min kuin klas­si­sil­la pi­a­nis­teil­la.

”Ero kuu­los­taa pie­nel­tä, mut­ta ko­kees­sa vaa­di­tus­sa tem­pos­sa se on suu­ri”, sa­noo Leip­zi­gis­sa kog­ni­tio-­ ja neu­ro­tie­tei­den Max Planck ­-ins­ti­tuu­tis­sa työs­ken­te­le­vä Da­nie­la Sam­m­ler.

Klas­si­seen mu­siik­kiin eri­kois­tu­neet pi­a­nis­tit taas re­a­goi­vat no­pe­am­min odot­ta­mat­to­maan sor­mi­tuk­seen, ja hei­dän soi­tos­saan oli vä­hem­män vir­hei­tä.

Tu­lok­set hei­jas­te­le­vat kul­le­kin tyy­li­la­jil­le omi­nais­ta toi­min­taa. Jaz­zis­sa imp­ro­vi­soi­daan klas­sis­ta mu­siik­kia enem­män ja kes­ki­ty­tään sii­hen, mitä yh­tye seu­raa­vak­si te­kee. Klas­sis­ten pi­a­nis­tien mie­les­sä taas saat­taa ol­la en­nen muu­ta hei­dän oma soit­ton­sa.

Li­sä­tie­toa tut­ki­muk­ses­ta on eng­lan­nik­si tääl­lä.

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 9/2018.

Lue myös:

Mi­ten vä­ri­sa­nat syn­ty­vät?

Mik­si Stra­di­va­rius soi niin kau­niis­ti?

Suosittelemme

Lukuvinkit

Aavikon pojat

Pöllö vai haukka?

Kala, joka sietää pakkasta

Orpous tekee norsusta hylkiön

Suomalaiset siivoavat avaruusromua

Mitä tiedät unesta?

Kuinka vanha Suomi on?

Inkat hyödynsivät rakentamisessa rakoja

Lukijan kuva: Morsianta tapaamassa

Missä maailma loppuu

Lukuvinkit

Aavikon pojat

Pöllö vai haukka?

Kala, joka sietää pakkasta

Orpous tekee norsusta hylkiön

Suomalaiset siivoavat avaruusromua

Mitä tiedät unesta?

Kuinka vanha Suomi on?

Inkat hyödynsivät rakentamisessa rakoja

Lukijan kuva: Morsianta tapaamassa

Missä maailma loppuu

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2