Bonobonaaraan tahriintunut kuono kertoo, että se on syönyt savea parantaakseen raa’an ravinnon sulavuutta.
Christian Ziegler
Ines Possemeyer
Jokainen sademetsä on Christian Zieglerille täynnä tarinoita. Kun hän pääsi nuorena biologianopiskelijana ensimmäistä kertaa sademetsään, hän ymmärsi heti kuuluvansa sinne.
Würzburgin yliopistossa Christian erikoistui trooppiseen ekologiaan. Hän ei kuitenkaan tyytynyt pelkästään kokoamaan tietoa luonnosta. Hän päätti ryhtyä tutkimisen sijasta valokuvaamaan. Yhteydet tieteeseen eivät silti katkenneet. Hän uskoo, että eläinten ja kasvien elämän tulkitseminen valokuvin edellyttää niiden tarkkaa tuntemista.
Monet Christianin kertomat tarinat olivat ennestään tuntemattomia. Valokuvaaminen viidakon hämärässä helpottui huippuherkkien kameroiden myötä vasta 1990-luvun lopulla. Juuri tästä syystä sademetsän asukkaiden nerokkaat eloonjäämisstrategiat tunnetaan huonommin kuin esimerkiksi savannien elämä. Trooppiset sademetsät kuuluvat maapallon vanhimpiin ja samalla monimuotoisimpiin ekosysteemeihin, mutta niiden rikkaus avautuu vain hyvin tarkkaavaiselle havainnoijalle.
Kaikki muuttuu
Olemme sopineet Christianin kanssa tapaamisesta Hampurissa. Hän on luvannut esitellä uusinta valokuvaprojektiaan. Hän ei kuitenkaan saavu tapaamiseen eikä vastaa puhelimeen.
Kerron tilanteesta Christianin veljelle. Kolme tuntia myöhemmin Christian löytyy talostaan Skotlannista. Hän on saanut aivohalvauksen 43-vuotiaana.
Kuuden viikon kuluttua tapaamme Berliinissä, jossa hän asuu veljensä luona. Käymme puistossa kävelyllä. Ruumiillisesti Christian on hyvässä kunnossa ja ymmärtää kaiken, mitä puhutaan. Kysymyksiin hän ei kuitenkaan pysty vastaamaan.
Hän yrittää puhua, muodostaa tavuja. Niistä ei synny ymmärrettävää kieltä.
Pystytkö kirjoittamaan? Hän pudistaa päätään.
Pystytkö lukemaan? Hän nyökkää.
Puheen ymmärtämistä ohjaava aivoalue on täysin kunnossa, mutta puheen tuottamiseen liittyvä alue on vaurioitunut. Siihen kytkeytyy paljon enemmän kuin pelkkä puhe tai kirjoittaminen. Christian pystyy lukemaan sanomalehteä muttei muista, miten hänen tietokoneohjelmansa toimivat. Hän tunnistaa eläinten ja kasvien tieteelliset nimet muttei enää kykene palauttamaan niitä aktiivisesti mieleensä. Hän tietää vaistonvaraisesti, vaatiiko kuvausaihe pitkää vai lyhyttä valotusaikaa muttei osaa säätää kameransa asetuksia. Kielen tuottamisen menettäminen estää häneltä pääsyn hänen omaan tietämykseensä.
Voiko ajatuksia muodostaa, vaikkei niihin löytäisi sanoja?
Christian pudistaa päätään.
Hän käy Saksassa puheterapiassa. Ajatus on, että puhe saattaisi olla parhaiten aktivoitavissa äidinkielen kautta. Skotlannissa lääkärit olivat sanoneet, ettei hän pystyisi puhumaan luultavasti enää koskaan.
Valtavaa vaivannäköä
Christian paljastaa kameroineen näkymättömiä asioita: päiväsaikaan kannukasvissa nukkuvan lepakon, kieliammuksen, jolla kameleontti pyydystää sirkan, balsapuun kukan öiset vierailijat. Hän ei kuvaa ainoastaan yksittäisiä otoksia vaan myös pitkiä kuvareportaaseja, jotka kattavat kunkin eläimen käyttäytymisen ja elinympäristön.
Lisäksi hän valokuvaa kasveja, juuri niitä organismeja, jotka kiinnostavat monia ihmisiä kaikkein vähiten. Niin on ainakin siihen saakka, kunnes Christian näyttää, miten moninaisin konstein kämmekkäkasvit, kannukasvit ja balsapuut käyttävät eläimiä ravinnonlähteinä, pölyttäjinä tai siementen levittäjinä.
Kuvien eteen on nähtävä suunnattomasti vaivaa. Pelkästään orkidean kukalla käyvän huppukolibrin kuvaamiseen tarvittiin kuusi salamalaitetta ja kolmen viikon odotus. Perulaiseen sademetsään Christian rakennutti 30 metrin korkuisen telineen kuvatakseen puiden antimilla käyviä eläimiä. Oselottien kuvaamiseen hän kehitti erityisiä infrapunariistakameroita.
Vaativakaan tekniikka ei aina riitä toivotun lopputuloksen saavuttamiseen. Joissakin tapauksessa kuvaajan on myös voitettava eläinten luottamus. Näin hän toimi esimerkiksi bonobojen kanssa Kongon demokraattisessa tasavallassa.
Kuinka näitä kädellisiä sitten pääsee lähestymään? Se onnistuu käyttäytymällä mahdollisimman paljon niiden kaltaisesti. Christian seurasi bonobolaumaa kuukausikaupalla metsän halki ja söi samoja lehtiä ja hedelmiä kuin apinat. Ravinnon sulavuus ei häntä huolestuttanut.
”Olemme niin läheistä sukua bonoboille, että vatsamme kestää niiden ruokavaliota.”
Bonobot palkitsivat vaivannäön päästämällä hänet elämäänsä. Kertomus näistä ihmisen serkuista palkittiin vuonna 2014 maailman merkittävimmässä lehtikuvakilpailussa World Press Photossa. Christian on sijoittunut tässä arvostetussa kilpailussa palkinnoille neljänä vuonna peräkkäin ja saanut lukuisia muitakin huomionosoituksia.
Takasin sanojen maailmaan
Christianin poika syntyy puoli vuotta hänen aivohalvauksensa jälkeen ja saa nimen Benjamin Wallace luonnontutkija Alfred Russel Wallacen mukaan. Kun keskustelen Christianin kanssa Skypen välityksellä saksaksi, hän vastaa englanniksi. Hänen puheensa on vielä katkonaista mutta ymmärrettävää. Christian sanoo opettelevansa puhumisen kokonaan alusta – aivan kuten Benjamin tekee samaan aikaan.
Christian opettelee aakkoset, sanojen lausumisen, lauseenmuodostuksen, ajan määreet, eläinten ja kasvien tieteelliset nimet. Joka aamu ennen aamupalaa hän muodostaa Scrabble-pelin kirjainpalikoista englanninkielisiä sanoja. Sillä tavoin hän painaa mieleensä niiden kirjoitustavan.
Sanojen myötä hän löytää uudelleen tien omaan tietämykseensä.
Otan Christianiin jälleen Skype-yhteyden. Hänen aivohalvauksestaan on kulunut kaksi ja puoli vuotta.
Kirjoita ihmeessä siitä, hän sanoo. Ehkä tarinani antaa toivoa toisille.
Vieläkö harjoittelet?
Hän heilauttaa näytön edessä Scrabble-palikoilla täytettyä pussukkaa. Hän kertoo myös alkaneensa opetella saksaa. Hän toivoo puhuvansa äidinkieltään entiseen malliin viiden vuoden kuluttua.
Mikä sinulle antaa voimia?
”Perheeni. Ja toive saada kertoa yhä uusia tarinoita.”
Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan GEO-lehdessä 8/2018.
Lue myös:
Janne Lehtisen Zeppelin-kuva on otettu Loviisassa. Kuvauspaikalle oli kotoa vain 300 metrin matka. Se tuntui kuitenkin loputtomalta, kun veti perässään ilmalaivaa rataa pitkin.
Janne Lehtinen
Suokeltaperhosen koiras on pysähtynyt aistimaan hetkeksi suopursun tuoksua.
Esko Inberg
Emo tarjoaa poikaselleen hoivaa, jonka orpous siltä itseltään keskeytti. Kenian Samburun punainen pöly värittää näitä norsuja.
Jane Wynard / Save The Elephants
Tältä näyttää Ramsholmenin luonnonsuojelualue kuvattuna vuosina 1979 ja 2016. Alueella pidetään karjaa sydänkesän aikana. Isosta saarnesta on katkennut oksa, mutta muilta osin näkymä on säilynyt täysin ennallaan nelisenkymmentä vuotta.
Leena Saraste
Maantiejuna ohittaa Almadenin hautausmaan Queenslandin pohjoisosassa. Tie tunnetaan nimellä Wheelbarrow Highway eli kottikärrymoottoritie.
Obie Oberholzer
Janne Lehtisen Zeppelin-kuva on otettu Loviisassa. Kuvauspaikalle oli kotoa vain 300 metrin matka. Se tuntui kuitenkin loputtomalta, kun veti perässään ilmalaivaa rataa pitkin.
Janne Lehtinen
Suokeltaperhosen koiras on pysähtynyt aistimaan hetkeksi suopursun tuoksua.
Esko Inberg
Emo tarjoaa poikaselleen hoivaa, jonka orpous siltä itseltään keskeytti. Kenian Samburun punainen pöly värittää näitä norsuja.
Jane Wynard / Save The Elephants
Tältä näyttää Ramsholmenin luonnonsuojelualue kuvattuna vuosina 1979 ja 2016. Alueella pidetään karjaa sydänkesän aikana. Isosta saarnesta on katkennut oksa, mutta muilta osin näkymä on säilynyt täysin ennallaan nelisenkymmentä vuotta.
Leena Saraste
Maantiejuna ohittaa Almadenin hautausmaan Queenslandin pohjoisosassa. Tie tunnetaan nimellä Wheelbarrow Highway eli kottikärrymoottoritie.
Obie Oberholzer
Tutkimus osoitti, että parhaalla plantaasilla kaakaopuut kasvavat osittain muiden puiden varjossa.
Wilma Blaser / ETH Zurich
Siellä missä ihmiset ja pelikaanit kalastavat samoilla vesillä, lintujen kohtaloksi koituvat usein kalastusvälineet.
Pete Oxford / Minden Pictures
Kun Etelämantereella on kesä, on näin valoisaa. Ennätyspakkasia koetaan talven pimeydessä.
Ted Scambos / NSIDC / CU Boulder
Jaakko Heikkilä kuvasi N. H. Marino Zorzin palatsissaan: ”Venetsia on aina ollut rauhantekijä, diplomatian kuningatar”, tämä sanoo.
Jaakko Heikkilä
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2