Troop­pis­ta Af­rik­kaa uh­kaa näl­käi­nen tu­le­vai­suus: sa­maan ai­kaan kun vä­es­tö kas­vaa, vil­je­ly vai­keu­tuu il­mas­ton­muu­tok­sen pa­hen­ta­man kui­vuu­den ta­kia.

Tie­tyt pai­kal­li­set luon­non­kas­vit ku­kois­ta­vat kui­ten­kin hy­vin­kin kui­vis­sa olois­sa. Mikä kiin­nos­ta­vin­ta, nii­den ve­den­haa­li­mis­ky­ky aut­taa myös naa­pu­ri­kas­ve­ja. Sa­he­lin alu­een kui­val­le pel­lol­le li­sät­tyi­nä nuo luon­non­kas­vit nos­ta­vat hirs­sin bi­o­mas­san yli yh­dek­sän­ker­tai­sek­si, ha­vait­si­vat yh­dys­val­ta­lai­set ja se­ne­ga­li­lai­set tut­ki­jat. Hei­dän ra­port­tin­sa jul­kai­si Fron­tiers in En­vi­ron­men­tal Scien­ce -leh­ti.

Eri­tyi­sen hy­vin täl­lai­sek­si apu­kas­vik­si so­pii leh­mus­kas­vei­hin kuu­lu­va aa­vik­ko­pen­sas Gui­e­ra se­ne­ga­len­sis, jon­ka juu­ret nos­ta­vat vet­tä mo­nen met­rin sy­vyy­des­tä. Tut­ki­jat ha­vait­si­vat sen juur­ten vuo­ta­van öi­sin niin, et­tä pin­ta­maa kos­tuu mui­den­kin kas­vien ilok­si.

Ko­kei­den mu­kaan pa­ras pel­to­a­lue syn­tyy, kun Gui­e­ra-pen­sas­ta kas­vaa noin 1 500 kap­pa­let­ta heh­taa­ril­la ja maa­ta lan­noi­te­taan pen­sai­den leh­ti- ja var­si­hak­keel­la. Sil­loin hirs­sin kas­vu sekä run­sas­tuu et­tä no­peu­tuu.

Li­sä­tie­toa tut­ki­muk­ses­ta on eng­lan­nik­si tääl­lä

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 1/2019.

Lue myös:

Yh­tei­söl­li­syy­den ai­heut­ta­ja pal­jas­tui

Silk­ki­teil­lä syö­tiin tyl­säs­ti