Donald Trumpin kannattajat ja vastustajat kohtasivat toisensa vaalikampanjan aikana toukokuussa 2016 San Diegossa.
iStock
Anu Piippo
GEO kertoi pienen amerikkalaisen teollisuuskaupungin ahdingosta vuonna 2010 ilmestyneessä jutussaan. Sekä teräs- että tekstiiliteollisuus oli siirtynyt New Yorkin osavaltiossa sijainneesta Troysta muualle, ja yhä useampi kaupungin asukas sai korkeintaan heikosti palkattuja töitä. Osa heistä näki, että työntekoa varmempi tulonlähde olivat etenkin erityislapset, joista maksettiin yhteiskunnan tukea. Oli syntynyt luokka, joka oli menettänyt siteen yhteiskuntaan, jutussa todettiin.
Kuusi vuotta myöhemmin amerikkalaiset äänestivät maan 45. presidentiksi liikemies Donald Trumpin, jolla ei ollut lainkaan poliittista kokemusta mutta joka osasi puhutella pettynyttä äänestäjäkuntaa.
Benita Heiskanen johtaa Turun yliopistossa Yhdysvaltojen monitieteiseen tutkimukseen erikoistunutta John Morton -keskusta. Hänen mielestään Yhdysvaltojen nykytilaa ymmärtääkseen on katsottava historiaan.
”2000-luvulle tultaessa vallitsi konsensus siitä, että Yhdysvallat on monimuotoinen ja pluralistinen yhteiskunta. Nyt on alettu kyseenalaistaa asioita, joita on pidetty itsestäänselvyyksinä. Yksi esimerkki tästä oli valkoisen nationalismin nousu presidentinvaalikamppailun aikana.”
Kesken jääneet asiat
Benita Heiskanen ei kuitenkaan usko, että yhteiskunnan konsensus on päättynyt pelkästään Trumpin takia.
”Yhdysvalloissa ajatukset vapaudesta ja suvaitsevaisuudesta on kirjattu maan perustamisasiakirjoihin, mutta ne ovat asioita, joita ei ole koskaan käsitelty loppuun asti. Maassa on ollut paljon pinnan alla kytevää vihaa. Katalysaattorina toimi tietysti Obaman valinta presidentiksi. Se toi pintaan sen, että luokka ja rotu tai etnisyys nivoutuvat Yhdysvalloissa yhteen ja että rasismi ja yhteiskunnallinen epätasa-arvoisuus eivät ole ohi.”
Konsensuksen päättymistä kiihdytti vuosikymmenen kestänyt lama, joka alkoi Yhdysvaltojen vuoden 2008 finanssikriisistä. Muiden maiden tavoin Yhdysvallat on kärsinyt megatrendien kuten globalisaation, automatisaation ja digitalisaation vaikutuksista. Niitä ovat voimistaneet amerikkalaisen yhteiskunnan rakenteet, jotka eivät takaa vaikeuksiin joutuneille vahvoja turvaverkkoja.
Benita Heiskanen muistuttaa, että eriarvoisuus on aina ollut Yhdysvalloissa voimakasta – ja että tämän tilanteen muuttamisesta ei siellä juurikaan keskustella.
”Yhdysvalloissa kiinnostavinta onkin maan ristiriitaisuus. Uskomus ja käytäntö tai laki ja käytäntö ovat siellä usein ristiriidassa keskenään. Esimerkiksi vapaakauppaa ja vapaata liikkumista on pidetty varsinkin republikaanien keskuudessa itsestäänselvyyksinä. Niin ei kuitenkaan ole, ei ainakaan, kun katsoo viimeaikaisia puheita.”
Millainen maa Yhdysvallat on?
Itseymmärryksen kriisi – näin Benita Heiskanen luonnehtii Yhdysvaltoja vuonna 2018.
”Siellä ei oikein enää tiedetä, mitä kansakunta merkitsee heille itselleen, eikä sitä, miten Yhdysvallat ymmärretään maailmalla.”
Kriisiin liittyy tasa-arvo- ja ihmisoikeuskysymyksiä, jotka näyttävät nousevan esiin yhä uudelleen.
”Kansalaisoikeusliike aktivoitui Yhdysvalloissa ensimmäisen kerran sisällissodan jälkeen 1860-luvulla. Silloin mustat saivat ensimmäisen kerran kansalaisoikeudet, kuten äänioikeuden. Myöhemmin näitä oikeuksia kumottiin segregaatiolaeilla. 1950–60-luvulla koettiin toinen kansalaisoikeussykli, jonka tuloksena säädettiin uudet lait. Nyt samat asiat – seksuaalinen väkivalta, naisten oikeudet ja vähemmistöjen oikeudet – ovat esillä kolmannen kerran.”
Itseymmärryksen kriisin lisäksi Yhdysvalloissa on Heiskasen mielestä nähtävissä myös epistemologinen eli tiedon tuottamisen ja ymmärtämisen kriisi.
”Aiemmat pelisäännöt eivät enää päde, puhutaan totuudenjälkeisestä ajasta ja vaihtoehtoisista totuuksista. Presidentin linjapuhe ei välttämättä olekaan hallinnon linja, ja puheet voivat kumota itsensä jopa saman puheen aikana tai seuraavan päivän tviiteissä.”
Hän sanookin, ettei Trumpia voi arvioida vanhojen pelisääntöjen pohjalta.
”Häntä on verrattu Richard Nixoniin, jonka Watergate-skandaalin ja sen jälkeisen eron jälkeen Yhdysvaltoihin syntyi vuosikymmenen mittainen trauma. Nixon oli toki politiikan sisäpiiriläinen, mutta persoona vaikutti paljon hänen toimintaansa. Luulen, että myös Trumpin myötä jotain muuttuu Yhdysvalloissa peruuttamattomasti.”
Jakautunut maa
Ilmapiiri on Yhdysvalloissa nyt erittäin jakautunut. Heiskanen muistuttaa, että jännitteitä oli nähtävissä jo Obaman kaudella esimerkiksi teekutsuliikkeen muodossa.
”Silloin huomattiin, että tietynlainen vihapuhe resonoi kansassa. Trump kokeili samaa vaalikampanjansa aikana ja huomasi, että hän sai vastakaikua. Hän ei siis keksinyt asiaa, mutta hän löi bensaa liekkeihin.”
Vielä vanhempi on ajatus maahanmuuttajakiintiöistä.
”Nativismi-niminen liike pyrki 1800-luvulla rajoittamaan tiettyjen kansallisuuksien ja uskontojen pääsyä Yhdysvaltoihin ja poliittisiin virkoihin. Vuosikymmenten varrella rajoitusten kohteena ovat olleet milloin Irlannin katoliset, milloin eteläeurooppalaiset, milloin juutalaiset. Trumpin retoriikka – muslimeilta on kiellettävä pääsy maahan, meksikolaiset ovat rikollisia – vetosi suoraan tähän ajatteluun. Kiintiöt kumottiin 1950-luvulla, mutta nyt Trump haluaa palauttaa ne.”
Ensimmäisenä vuonnaan Trumpin hallinto on toteuttanut yritysten ja varakkaiden asemaa kohentavan verouudistuksen sekä aloittanut Obamacarena tunnetun terveydenhuoltojärjestelmän purkamisen. Muutokset ovat olleet maltillisempia kuin vaalilupaukset, mutta ne vaikeuttavat heikommin toimeentulevien amerikkalaisten pärjäämistä. Trumpilla on runsaasti kannattajia myös tässä väestönosassa.
”Syvin kannattajakunta on ollut Trumpille uskollista. Toisaalta ihmiset eivät vielä tiedä, miten heidän arkeensa vaikuttaa se, että esimerkiksi valtion tuki terveysvakuutuksen maksamiseen tulee lakkaamaan. Muutos vaikuttaa arvioiden mukaan 13 miljoonan ihmisen elämään.”
Mihin kiinnittää huomiota?
Mitä seurata Yhdysvalloissa lähiaikoina? Maassa on monia kehityskulkuja, joista Heiskanen puhuisi enemmänkin. Sellainen on esimerkiksi opiaattikriisi, voimakkaiden kipulääkkeiden käyttökierre, josta kärsii suuri määrä ”tavallisia” amerikkalaisia. Trump on julistanut tilanteen kansalliseksi terveyskriisiksi mutta sen hoitoon ei ole myönnetty liittovaltion rahaa.
Vuoden 2018 suuri kysymys ovat marraskuussa järjestettävät kongressivaalit. Näissä aina presidenttikauden puoliväliin ajoittuvissa välivaaleissa valitaan kaikki kongressin alahuoneen eli edustajainhuoneen edustajat sekä kolmannes ylähuoneen eli senaatin senaattoreista. Lisäksi valitaan joukko osavaltio- ja paikallistason lainsäätäjiä.
”Demokraatit haaveilevat nyt Blue Wavesta eli sinisestä aallosta, jolla he saisivat takaisin hallintaansa sekä edustajainhuoneen että senaatin. Tästä saatiin osviittaa Alabamassa, jossa senaattoriksi valittiin poikkeuksellisesti demokraatti. Virginiassa demokraattiehdokas puolestaan voitti kuvernöörivaalit. Pelkkä Trumpin vastustaminen ei kuitenkaan riitä puolueelle, vaan voittaakseen sen pitää kirkastaa ohjelmansa. Jo nyt kuitenkin tiedetään, että ehdolle on asettunut paljon naisia ja vähemmistöjen edustajia.”
”Suuri asia tänä vuonna on myös se, mitä tapahtuu Trumpin Venäjä-yhteyksien tutkinnoissa. Jos niissä ilmenee jotain raskauttavaa, sillä on varmasti vaikutuksia myös lainsäädäntöön. Ja vuonna 2020 tulossa ovat sitten uudet presidentinvaalit, joiden ehdokasasettelu alkaa pian.”
Kulunut vuosi on ollut Heiskasesta monin tavoin uuvuttava, mutta hän näkee siinä myös hyvää.
”Politiikka on tullut paljon lähemmäksi ihmistä. Mukaan on tullut tunnetta: ihmiset ovat alkaneet ottaa kantaa. Myönteistä on myös ruohonjuuritason liikkeiden aktivoituminen, kuten solidaarisuusliikkeiden marssit ympäri maailmaa. Tätä liikehdintää kannattaa seurata, ei pelkästään Washingtonin poliittista eliittiä.”
”Positiivista on myös se, että median ja tutkijoiden pitää nyt pohtia omaa rooliaan yhteiskunnallisessa keskustelussa. Onko tarpeen analysoida joka tviittiä? Jääkö jokin tärkeä asiakysymys sen takia käsittelemättä?” Heiskanen kysyy.
Vaalien tuloksesta voi lukea lisää täällä
Juttu on julkaistu GEO-lehdessä 3/2018. Se on osa GEOn kymmenvuotisjuhlajuttusarjaa, jossa palattiin lehdessä aiempina vuosina julkaistuihin juttuihin. Juttua on päivitetty välivaalien jälkeen marraskuussa 2018.
Lue myös:
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.
© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.
Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2