Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Donald Trumpin kannattajat ja vastustajat kohtasivat toisensa vaalikampanjan aikana toukokuussa 2016 San Diegossa.

Donald Trumpin kannattajat ja vastustajat kohtasivat toisensa vaalikampanjan aikana toukokuussa 2016 San Diegossa.

iStock

Anu Piip­po

3.4.2018

Yhdysvallat Trumpin jälkeen

Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi toi esiin syvät, pinnan alla kyteneet jännitteet. Maa on murroksessa, josta se ei tule ulos samanlaisena kuin ennen, arvioi Yhdysvaltoja tutkiva Benita Heiskanen.

GEO ker­toi pie­nen ame­rik­ka­lai­sen te­ol­li­suus­kau­pun­gin ah­din­gos­ta vuon­na 2010 il­mes­ty­nees­sä ju­tus­saan. Sekä te­räs- et­tä teks­tii­li­te­ol­li­suus oli siir­ty­nyt New Yor­kin osa­val­ti­os­sa si­jain­nees­ta Tro­ys­ta muu­al­le, ja yhä use­am­pi kau­pun­gin asu­kas sai kor­kein­taan hei­kos­ti pal­kat­tu­ja töi­tä. Osa heis­tä näki, et­tä työn­te­koa var­mem­pi tu­lon­läh­de oli­vat eten­kin eri­tyis­lap­set, jois­ta mak­set­tiin yh­teis­kun­nan tu­kea. Oli syn­ty­nyt luok­ka, joka oli me­net­tä­nyt si­teen yh­teis­kun­taan, ju­tus­sa to­det­tiin.

Kuu­si vuot­ta myö­hem­min ame­rik­ka­lai­set ää­nes­ti­vät maan 45. pre­si­den­tik­si lii­ke­mies Do­nald Trum­pin, jol­la ei ol­lut lain­kaan po­liit­tis­ta ko­ke­mus­ta mut­ta joka osa­si pu­hu­tel­la pet­ty­nyt­tä ää­nes­tä­jä­kun­taa.

Be­ni­ta Heis­ka­nen joh­taa Tu­run yli­o­pis­tos­sa Yh­dys­val­to­jen mo­ni­tie­tei­seen tut­ki­muk­seen eri­kois­tu­nut­ta John Mor­ton -kes­kus­ta. Hä­nen mie­les­tään Yh­dys­val­to­jen ny­ky­ti­laa ym­mär­tääk­seen on kat­sot­ta­va his­to­ri­aan.

”2000-lu­vul­le tul­ta­es­sa val­lit­si kon­sen­sus sii­tä, et­tä Yh­dys­val­lat on mo­ni­muo­toi­nen ja plu­ra­lis­ti­nen yh­teis­kun­ta. Nyt on alet­tu ky­see­na­lais­taa asi­oi­ta, joi­ta on pi­det­ty it­ses­tään­sel­vyyk­si­nä. Yk­si esi­merk­ki täs­tä oli val­koi­sen na­ti­o­na­lis­min nou­su pre­si­den­tin­vaa­li­kamp­pai­lun ai­ka­na.”

Kes­ken jää­neet asi­at

Be­ni­ta Heis­ka­nen ei kui­ten­kaan us­ko, et­tä yh­teis­kun­nan kon­sen­sus on päät­ty­nyt pel­käs­tään Trum­pin ta­kia.

”Yh­dys­val­lois­sa aja­tuk­set va­pau­des­ta ja su­vait­se­vai­suu­des­ta on kir­jat­tu maan pe­rus­ta­mi­sa­si­a­kir­joi­hin, mut­ta ne ovat asi­oi­ta, joi­ta ei ole kos­kaan kä­si­tel­ty lop­puun as­ti. Maas­sa on ol­lut pal­jon pin­nan al­la ky­te­vää vi­haa. Ka­ta­ly­saat­to­ri­na toi­mi tie­tys­ti Oba­man va­lin­ta pre­si­den­tik­si. Se toi pin­taan sen, et­tä luok­ka ja rotu tai et­ni­syys ni­vou­tu­vat Yh­dys­val­lois­sa yh­teen ja et­tä ra­sis­mi ja yh­teis­kun­nal­li­nen epä­ta­sa-ar­voi­suus ei­vät ole ohi.”

Kon­sen­suk­sen päät­ty­mis­tä kiih­dyt­ti vuo­si­kym­me­nen kes­tä­nyt lama, joka al­koi Yh­dys­val­to­jen vuo­den 2008 fi­nans­sik­rii­sis­tä. Mui­den mai­den ta­voin Yh­dys­val­lat on kär­si­nyt me­gat­ren­dien ku­ten glo­ba­li­saa­ti­on, au­to­ma­ti­saa­ti­on ja di­gi­ta­li­saa­ti­on vai­ku­tuk­sis­ta. Nii­tä ovat voi­mis­ta­neet ame­rik­ka­lai­sen yh­teis­kun­nan ra­ken­teet, jot­ka ei­vät ta­kaa vai­keuk­siin jou­tu­neil­le vah­vo­ja tur­va­verk­ko­ja.

Be­ni­ta Heis­ka­nen muis­tut­taa, et­tä eri­ar­voi­suus on ai­na ol­lut Yh­dys­val­lois­sa voi­ma­kas­ta – ja et­tä tä­män ti­lan­teen muut­ta­mi­ses­ta ei siel­lä juu­ri­kaan kes­kus­tel­la.

”Yh­dys­val­lois­sa kiin­nos­ta­vin­ta on­kin maan ris­ti­rii­tai­suus. Us­ko­mus ja käy­tän­tö tai laki ja käy­tän­tö ovat siel­lä usein ris­ti­rii­das­sa kes­ke­nään. Esi­mer­kik­si va­paa­kaup­paa ja va­paa­ta liik­ku­mis­ta on pi­det­ty var­sin­kin re­pub­li­kaa­nien kes­kuu­des­sa it­ses­tään­sel­vyyk­si­nä. Niin ei kui­ten­kaan ole, ei ai­na­kaan, kun kat­soo vii­me­ai­kai­sia pu­hei­ta.”

Mil­lai­nen maa Yh­dys­val­lat on?

It­seym­mär­ryk­sen krii­si – näin Be­ni­ta Heis­ka­nen luon­neh­tii Yh­dys­val­to­ja vuon­na 2018.

”Siel­lä ei oi­kein enää tie­de­tä, mitä kan­sa­kun­ta mer­kit­see heil­le it­sel­leen, ei­kä sitä, mi­ten Yh­dys­val­lat ym­mär­re­tään maa­il­mal­la.”

Krii­siin liit­tyy tasa-ar­vo- ja ih­mi­soi­keus­ky­sy­myk­siä, jot­ka näyt­tä­vät nou­se­van esiin yhä uu­del­leen.

”Kan­sa­lai­soi­keus­lii­ke ak­ti­voi­tui Yh­dys­val­lois­sa en­sim­mäi­sen ker­ran si­säl­lis­so­dan jäl­keen 1860-lu­vul­la. Sil­loin mus­tat sai­vat en­sim­mäi­sen ker­ran kan­sa­lai­soi­keu­det, ku­ten ää­ni­oi­keu­den. Myö­hem­min näi­tä oi­keuk­sia ku­mot­tiin seg­re­gaa­ti­o­la­eil­la. 1950–60-lu­vul­la ko­et­tiin toi­nen kan­sa­lai­soi­keus­syk­li, jon­ka tu­lok­se­na sää­det­tiin uu­det lait. Nyt sa­mat asi­at – sek­su­aa­li­nen vä­ki­val­ta, nais­ten oi­keu­det ja vä­hem­mis­tö­jen oi­keu­det – ovat esil­lä kol­man­nen ker­ran.”

It­seym­mär­ryk­sen krii­sin li­säk­si Yh­dys­val­lois­sa on Heis­ka­sen mie­les­tä näh­tä­vis­sä myös epis­te­mo­lo­gi­nen eli tie­don tuot­ta­mi­sen ja ym­mär­tä­mi­sen krii­si.

”Ai­em­mat pe­li­sään­nöt ei­vät enää päde, pu­hu­taan to­tuu­den­jäl­kei­ses­tä ajas­ta ja vaih­to­eh­toi­sis­ta to­tuuk­sis­ta. Pre­si­den­tin lin­ja­pu­he ei vält­tä­mät­tä ole­kaan hal­lin­non lin­ja, ja pu­heet voi­vat ku­mo­ta it­sen­sä jopa sa­man pu­heen ai­ka­na tai seu­raa­van päi­vän tvii­teis­sä.”

Hän sa­noo­kin, et­tei Trum­pia voi ar­vi­oi­da van­ho­jen pe­li­sään­tö­jen poh­jal­ta.

”Hän­tä on ver­rat­tu Ric­hard Ni­xo­niin, jon­ka Wa­ter­ga­te-skan­daa­lin ja sen jäl­kei­sen eron jäl­keen Yh­dys­val­toi­hin syn­tyi vuo­si­kym­me­nen mit­tai­nen trau­ma. Ni­xon oli toki po­li­tii­kan si­sä­pii­ri­läi­nen, mut­ta per­soo­na vai­kut­ti pal­jon hä­nen toi­min­taan­sa. Luu­len, et­tä myös Trum­pin myö­tä jo­tain muut­tuu Yh­dys­val­lois­sa pe­ruut­ta­mat­to­mas­ti.”

Ja­kau­tu­nut maa

Il­ma­pii­ri on Yh­dys­val­lois­sa nyt erit­täin ja­kau­tu­nut. Heis­ka­nen muis­tut­taa, et­tä jän­nit­tei­tä oli näh­tä­vis­sä jo Oba­man kau­del­la esi­mer­kik­si tee­kut­su­liik­keen muo­dos­sa.

”Sil­loin huo­mat­tiin, et­tä tie­tyn­lai­nen vi­ha­pu­he re­so­noi kan­sas­sa. Trump ko­kei­li sa­maa vaa­li­kam­pan­jan­sa ai­ka­na ja huo­ma­si, et­tä hän sai vas­ta­kai­kua. Hän ei siis kek­si­nyt asi­aa, mut­ta hän löi ben­saa liek­kei­hin.”

Vie­lä van­hem­pi on aja­tus maa­han­muut­ta­ja­kiin­ti­öis­tä.

”Na­ti­vis­mi-ni­mi­nen lii­ke pyr­ki 1800-lu­vul­la ra­joit­ta­maan tiet­ty­jen kan­sal­li­suuk­sien ja us­kon­to­jen pää­syä Yh­dys­val­toi­hin ja po­liit­ti­siin vir­koi­hin. Vuo­si­kym­men­ten var­rel­la ra­joi­tus­ten koh­tee­na ovat ol­leet mil­loin Ir­lan­nin ka­to­li­set, mil­loin ete­lä­eu­roop­pa­lai­set, mil­loin juu­ta­lai­set. Trum­pin re­to­riik­ka – mus­li­meil­ta on kiel­let­tä­vä pää­sy maa­han, mek­si­ko­lai­set ovat ri­kol­li­sia – ve­to­si suo­raan tä­hän ajat­te­luun. Kiin­ti­öt ku­mot­tiin 1950-lu­vul­la, mut­ta nyt Trump ha­lu­aa pa­laut­taa ne.”

En­sim­mäi­se­nä vuon­naan Trum­pin hal­lin­to on to­teut­ta­nut yri­tys­ten ja va­rak­kai­den ase­maa ko­hen­ta­van ve­rou­u­dis­tuk­sen sekä aloit­ta­nut Oba­ma­ca­re­na tun­ne­tun ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­män pur­ka­mi­sen. Muu­tok­set ovat ol­leet mal­til­li­sem­pia kuin vaa­li­lu­pauk­set, mut­ta ne vai­keut­ta­vat hei­kom­min toi­meen­tu­le­vien ame­rik­ka­lais­ten pär­jää­mis­tä. Trum­pil­la on run­saas­ti kan­nat­ta­jia myös täs­sä vä­es­tö­no­sas­sa.

”Sy­vin kan­nat­ta­ja­kun­ta on ol­lut Trum­pil­le us­kol­lis­ta. Toi­saal­ta ih­mi­set ei­vät vie­lä tie­dä, mi­ten hei­dän ar­keen­sa vai­kut­taa se, et­tä esi­mer­kik­si val­ti­on tuki ter­veys­va­kuu­tuk­sen mak­sa­mi­seen tu­lee lak­kaa­maan. Muu­tos vai­kut­taa ar­vi­oi­den mu­kaan 13 mil­joo­nan ih­mi­sen elä­mään.”

Mi­hin kiin­nit­tää huo­mi­o­ta?

Mitä seu­ra­ta Yh­dys­val­lois­sa lä­hi­ai­koi­na? Maas­sa on mo­nia ke­hi­tys­kul­ku­ja, jois­ta Heis­ka­nen pu­hui­si enem­män­kin. Sel­lai­nen on esi­mer­kik­si opi­aat­tik­rii­si, voi­mak­kai­den ki­pu­lääk­kei­den käyt­tö­kier­re, jos­ta kär­sii suu­ri mää­rä ”ta­val­li­sia” ame­rik­ka­lai­sia. Trump on ju­lis­ta­nut ti­lan­teen kan­sal­li­sek­si ter­veysk­rii­sik­si mut­ta sen hoi­toon ei ole myön­net­ty liit­to­val­ti­on ra­haa.

Vuo­den 2018 suu­ri ky­sy­mys ovat mar­ras­kuus­sa jär­jes­tet­tä­vät kong­res­si­vaa­lit. Näis­sä ai­na pre­si­dent­ti­kau­den puo­li­vä­liin ajoit­tu­vis­sa vä­li­vaa­leis­sa va­li­taan kaik­ki kong­res­sin ala­huo­neen eli edus­ta­jain­huo­neen edus­ta­jat sekä kol­man­nes ylä­huo­neen eli se­naa­tin se­naat­to­reis­ta. Li­säk­si va­li­taan jouk­ko osa­val­tio- ja pai­kal­lis­ta­son lain­sää­tä­jiä.

”De­mok­raa­tit haa­vei­le­vat nyt Blue Wa­ves­ta eli si­ni­ses­tä aal­los­ta, jol­la he sai­si­vat ta­kai­sin hal­lin­taan­sa sekä edus­ta­jain­huo­neen et­tä se­naa­tin. Täs­tä saa­tiin os­viit­taa Ala­ba­mas­sa, jos­sa se­naat­to­rik­si va­lit­tiin poik­keuk­sel­li­ses­ti de­mok­raat­ti. Vir­gi­ni­as­sa de­mok­raat­tieh­do­kas puo­les­taan voit­ti ku­ver­nöö­ri­vaa­lit. Pelk­kä Trum­pin vas­tus­ta­mi­nen ei kui­ten­kaan rii­tä puo­lu­eel­le, vaan voit­taak­seen sen pi­tää kir­kas­taa oh­jel­man­sa. Jo nyt kui­ten­kin tie­de­tään, et­tä eh­dol­le on aset­tu­nut pal­jon nai­sia ja vä­hem­mis­tö­jen edus­ta­jia.”

”Suu­ri asia tänä vuon­na on myös se, mitä ta­pah­tuu Trum­pin Ve­nä­jä-yh­teyk­sien tut­kin­nois­sa. Jos niis­sä il­me­nee jo­tain ras­kaut­ta­vaa, sil­lä on var­mas­ti vai­ku­tuk­sia myös lain­sää­dän­töön. Ja vuon­na 2020 tu­los­sa ovat sit­ten uu­det pre­si­den­tin­vaa­lit, joi­den eh­do­ka­sa­set­te­lu al­kaa pian.”

Ku­lu­nut vuo­si on ol­lut Heis­ka­ses­ta mo­nin ta­voin uu­vut­ta­va, mut­ta hän nä­kee sii­nä myös hy­vää.

”Po­li­tiik­ka on tul­lut pal­jon lä­hem­mäk­si ih­mis­tä. Mu­kaan on tul­lut tun­net­ta: ih­mi­set ovat al­ka­neet ot­taa kan­taa. Myön­teis­tä on myös ruo­hon­juu­ri­ta­son liik­kei­den ak­ti­voi­tu­mi­nen, ku­ten so­li­daa­ri­suus­liik­kei­den mars­sit ym­pä­ri maa­il­maa. Tätä lii­keh­din­tää kan­nat­taa seu­ra­ta, ei pel­käs­tään Was­hing­to­nin po­liit­tis­ta eliit­tiä.”

”Po­si­tii­vis­ta on myös se, et­tä me­di­an ja tut­ki­joi­den pi­tää nyt poh­tia omaa roo­li­aan yh­teis­kun­nal­li­ses­sa kes­kus­te­lus­sa. On­ko tar­peen ana­ly­soi­da joka tviit­tiä? Jää­kö jo­kin tär­keä asi­a­ky­sy­mys sen ta­kia kä­sit­te­le­mät­tä?” Heis­ka­nen ky­syy.

Vaa­lien tu­lok­ses­ta voi lu­kea li­sää tääl­lä

Jut­tu on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 3/2018. Se on osa GEOn kym­men­vuo­tis­juh­la­jut­tu­sar­jaa, jos­sa pa­lat­tiin leh­des­sä ai­em­pi­na vuo­si­na jul­kais­tui­hin jut­tui­hin. Jut­tua on päi­vi­tet­ty vä­li­vaa­lien jäl­keen mar­ras­kuus­sa 2018.

Lue myös:

Silk­ki­tie syn­tyy uu­del­leen

Kuu­ba siir­tyy Cast­ro­jen jäl­kei­seen ai­kaan

Suosittelemme

Lukuvinkit

Aavikon pojat

Pöllö vai haukka?

Kala, joka sietää pakkasta

Orpous tekee norsusta hylkiön

Suomalaiset siivoavat avaruusromua

Mitä tiedät unesta?

Kuinka vanha Suomi on?

Inkat hyödynsivät rakentamisessa rakoja

Lukijan kuva: Morsianta tapaamassa

Missä maailma loppuu

Lukuvinkit

Aavikon pojat

Pöllö vai haukka?

Kala, joka sietää pakkasta

Orpous tekee norsusta hylkiön

Suomalaiset siivoavat avaruusromua

Mitä tiedät unesta?

Kuinka vanha Suomi on?

Inkat hyödynsivät rakentamisessa rakoja

Lukijan kuva: Morsianta tapaamassa

Missä maailma loppuu

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2