Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot
Valkoiset poikaset elävät harvoin pitkään. Tämä haarapääskyn poikanen on kuitenkin selvinnyt jo lähes täysikasvuiseksi.

Valkoiset poikaset elävät harvoin pitkään. Tämä haarapääskyn poikanen on kuitenkin selvinnyt jo lähes täysikasvuiseksi.

Marcel von Kammen / NiS / Minden Pictures

Mai­ja Ka­ra­la

23.3.2020

Yksi ei kuulu joukkoon

Lumivalkoinen väri on luonnossa harvoin etu. Albinismista kärsivät eläimet kohtaavat elämässään monia vaaroja ja elävät harvoin vanhoiksi.

Lin­tu­lau­dal­la ruo­kai­le­vien rus­kei­den ora­vien se­as­sa yk­si erot­tuu sel­väs­ti. Se on val­ko­turk­ki­nen ja pu­na­sil­mäi­nen. Ih­mi­set kiin­ty­vät jou­kos­ta erot­tu­vaan eläi­meen, mut­ta he saa­vat val­mis­tau­tua su­re­maan. Vaik­ka vä­ril­tään poik­ke­a­vat ora­va­yk­si­löt pär­jää­vät pa­rem­min kuin mui­den la­jien luon­no­noi­kut, nii­den­kin koh­ta­lo on yleen­sä jou­tua nuo­re­na saa­lis­ta­jan kyn­siin.

Eläin syn­tyy al­bii­nok­si, jos sen pe­ri­män mo­lem­mat ty­ro­si­naa­si­gee­nit ovat vi­al­li­set. Ty­ro­si­naa­si oh­jaa me­la­nii­nien tuo­tan­toa, eli mus­tien, har­mai­den ja rus­kei­den vä­rien syn­tyä. Al­bii­nol­ta nämä pig­men­tit puut­tu­vat tai ovat hy­vin vä­his­sä.

Useim­mi­ten al­bi­nis­mia ai­heut­ta­va vi­al­li­nen gee­ni py­syt­te­lee pii­los­sa. Jos sen pa­ri­na on pe­ri­mäs­sä toi­mi­va ver­sio, vai­ku­tus ei näy pääl­le päin. Nor­maa­lin vä­ri­sil­le van­hem­mil­le voi kui­ten­kin syn­tyä val­koi­sia jäl­ke­läi­siä, jos ne mo­lem­mat kan­ta­vat pe­ri­mäs­sään pii­le­vää omi­nai­suut­ta. Näin al­bi­nis­mi voi hy­pä­tä mo­nen su­ku­pol­ven yli il­mes­ty­äk­seen taas äk­kiä esiin.

Li­säk­si al­bi­nis­mia ai­heut­ta­via mu­taa­ti­oi­ta ta­pah­tuu spon­taa­nis­ti. Al­bii­no­ja syn­tyy­kin luon­nos­sa yl­lät­tä­vän usein. Ih­mi­sil­lä jon­kin as­teis­ta al­bi­nis­mia esiin­tyy noin yh­del­lä 17 000 syn­ty­väs­tä lap­ses­ta. Lin­nuil­la sen on ar­vi­oi­tu ole­van jopa kym­me­nen ker­taa ylei­sem­pää.

Val­koi­nen väri on maa­li­tau­lu

Luon­nos­sa al­bi­nis­ti­sen eläi­men nä­ke­mi­nen on sil­ti ani har­vi­nais­ta. Ne erot­tu­vat vaa­ni­vil­le saa­lis­ta­jil­le mai­se­mas­sa kuin maa­li­tau­lu, ja al­bii­no­jen poi­kas­ten eli­na­ja­no­do­te voi ol­la vain tun­te­ja.

Haas­teet ei­vät lopu pe­to­jen vält­te­lyyn. Al­bii­not ovat herk­kiä au­rin­gon ult­ra­vi­o­let­ti­sä­tei­lyl­le, kos­ka nii­den ihos­ta puut­tuu suo­jaa­va me­la­nii­ni. Nii­den ihon pal­jaat osat pa­la­vat hel­pos­ti ei­vät­kä kos­kaan rus­ke­tu. Sii­tä seu­raa hel­pos­ti iho­syö­pä.

Myös pu­nai­set sil­mät hait­taa­vat. Ta­val­li­ses­ti pig­ment­ti suo­jaa sil­mää lii­al­ta va­lol­ta joka puo­lel­ta. Vä­ri­kal­vo eli ii­ris reu­nus­taa pu­pil­lia ul­ko­puo­lel­la, ja sil­mä­mu­nan taus­taa kier­tää pak­su mus­ta pig­ment­ti­ker­ros, joka es­tää ha­ja­va­loa har­hai­le­mas­ta sil­mään ku­dos­ten läpi. Al­bii­noil­ta mo­lem­mat puut­tu­vat. Nii­den sil­mät ovat usein ki­vu­li­aan va­lo­na­rat ja näkö heik­ko ai­nai­sen häi­käi­syn vuok­si. Hä­mä­rä­nä­köön eri­kois­tu­neet sil­män sau­va­so­lut kuo­le­vat usein jou­koit­tain ylen­mää­räi­sen va­lon vuok­si, mikä hei­ken­tää nä­köä en­ti­ses­tään.

Eri­tyi­ses­ti nämä so­lu­kuo­le­mat vai­vaa­vat hä­mä­rä­e­läi­miä, joil­le sau­va­so­lut ovat elin­tär­kei­tä. Esi­mer­kik­si al­bii­non lem­mik­ki­ro­tan voi usein näh­dä hei­jaa­van pää­tään edes­ta­kai­sin, kun se yrit­tää hah­mot­taa ym­pä­ris­tö­ään.

Sil­mien väri pal­jas­taa, on­ko val­koi­nen eläin al­bii­no vai ei. Jos­kus eli­mis­tö näet pys­tyy tuot­ta­maan me­la­nii­ne­ja, mut­ta nii­tä syn­tyy nor­maa­lia vä­hem­män. Näi­tä yk­si­lö­jä ni­mi­te­tään yleen­sä leu­kis­ti­sik­si, ja nii­den sil­mät ovat si­ni­set.

Vä­ris­tä voi ol­la myös hyö­tyä

Ei niin pal­jon pa­haa, et­tei­kö jo­tain hy­vää­kin. Ym­pä­ris­töis­sä, jois­sa va­loa ei ole ja jois­sa ul­ko­nä­kö on yh­den­te­ke­vä, al­bi­nis­mi ei ole ki­rous vaan siu­naus. Pig­men­tin tuot­ta­mi­nen ku­lut­taa ener­gi­aa, jota näis­sä an­keis­sa ym­pä­ris­töis­sä ei ole ylen mää­rin. Sy­väl­lä luo­lis­sa tai sa­mei­den ve­sien poh­jis­sa elä­vät ka­lat ovat kään­tä­neet ti­lan­teen pää­la­el­leen. Nii­den jou­kos­sa al­bi­nis­mi on sään­tö ja vä­ril­li­syys poik­keus. Päi­vän­va­lon maa­il­mas­sa al­bii­not ovat kui­ten­kin al­ta­vas­taa­jia.

Jut­tu on jul­kais­tu GEOn nu­me­ros­sa 4/2018

Lue myös:

Eläin­maa­il­man ou­dot ate­ri­at

Pe­su­kar­hut pe­las­tet­tiin elä­mään

Suosittelemme

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Lukuvinkit

Namibian villit hevoset

Herkkä Arktis kiinnostaa matkailijoita

Viisi syytä lukea syyskuun GEO

Voiko ukkonen laukaista allergisen reaktion?

Milloin lihaksista on hyötyä?

Joki sanelee elämää Romaniassa

Kiinan hiljaiset hurjapäät

Mitä vanhojen kirjojen tuoksu kertoo?

Apua appelsiinien pakkaamiseen

Ilmastonmuutos ajaa mursut rannoille

Lukuvinkit

Namibian villit hevoset

Herkkä Arktis kiinnostaa matkailijoita

Viisi syytä lukea syyskuun GEO

Voiko ukkonen laukaista allergisen reaktion?

Milloin lihaksista on hyötyä?

Joki sanelee elämää Romaniassa

Kiinan hiljaiset hurjapäät

Mitä vanhojen kirjojen tuoksu kertoo?

Apua appelsiinien pakkaamiseen

Ilmastonmuutos ajaa mursut rannoille

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2