Pai­men­to­lai­set ovat ai­na ja­ka­neet mie­li­pi­tei­tä, joi­ta ovat in­nol­la esit­tä­neet var­sin­kin kau­pun­ki­lai­set. Ara­bi­an nie­mi­maan be­dui­i­nit nou­se­vat kir­jal­li­siin läh­tei­siin en­sim­mäis­tä ker­taa 800-lu­vul­la eKr., kun as­sy­ri­a­lai­set ku­nin­kaat ke­rää­vät tie­dus­te­lu­tie­toa val­ta­kun­nan ra­joil­la häi­ri­köi­vis­tä ”ara­beis­ta”, jot­ka tar­peen tul­len muun­tu­vat As­sy­ri­an val­loi­tu­sar­mei­joi­ta tu­ke­vik­si apu­jou­koik­si.

Kun is­lam syn­tyi 600-lu­vun alus­sa, Me­kan ja Me­di­nan kau­pun­ki­lai­set oli­vat va­kaim­pia us­ko­via. Sil­loin, kun be­dui­i­nit kään­tyi­vät is­la­miin, hei­dän kään­ty­myk­seen­sä suh­tau­dut­tiin lä­hin­nä epä­luu­loi­ses­ti. Toi­saal­ta is­la­min var­hais­ten val­loi­tus­so­tien jäl­keen nie­mi­maal­le ja sen ym­pä­ris­töön jää­neet be­dui­i­nit miel­let­tiin ”ai­doik­si” ara­beik­si, sii­nä mis­sä Lähi-idän kau­pun­kei­hin aset­tu­neit­ten ara­bien kat­sot­tiin ka­dot­ta­neen kie­len­sä puh­tau­den ja al­ku­pe­räi­sen kult­tuu­rin­sa.

700-lu­vun lo­pun ara­bi­tut­ki­jat kii­reh­ti­vät Eli­as Lön­n­ro­tin ta­voin erä­maa­han pe­las­taak­seen näi­den aa­vi­kon poi­kien muis­ti­tie­dos­ta van­haa ru­nout­ta ja ky­sel­läk­seen heil­tä ara­bi­an kie­les­tä. Mut­ta tur­mel­tu­mat­to­man be­dui­i­nin, ja­lon vil­lin, rin­nal­la eli myös toi­sen­lai­nen kuva op­pi­mat­to­mas­ta mou­kas­ta, joka ei osaa lu­kea ei­kä kir­joit­taa ei­kä tie­dä edes is­la­min pe­rus­kä­sit­tei­tä.

Sama kak­si­ja­koi­nen kuva nä­kyy myös län­si­mail­la. Suo­ma­lai­nen tut­ki­mus­mat­kai­li­ja Ge­org Au­gust Wal­lin va­el­si 1840-lu­vul­la Ara­bi­an nie­mi­maal­la ja ku­va­si ryös­te­le­viä, lu­ku­tai­dot­to­mia be­dui­i­ne­ja mut­ta sa­mal­la elät­te­li ro­mant­ti­sia ku­vi­tel­mia be­dui­i­ni­ty­tös­tä, jon­ka kans­sa hän kar­kai­si aloit­ta­maan uu­den elä­män au­ti­o­maan huo­let­to­ma­na poi­ka­na.

Ro­mant­ti­sen be­dui­i­nin esi­ku­vak­si ei kui­ten­kaan va­kiin­tu­nut suo­ma­lai­nen ara­bis­ti vaan ita­li­a­lais­syn­tyi­nen Ru­dolph Va­len­ti­no, joka loi Hol­ly­wood-uran­sa ro­mant­ti­se­na san­ka­ri­na. Elo­ku­vas­sa Sheik­ki (1921) Va­len­ti­no näyt­te­lee poh­joi­saf­rik­ka­lais­ta sheik­kiä, jo­hon san­ka­ri­tar elo­ku­van myö­tä vä­hi­tel­len ra­kas­tuu. Lop­pu­rat­kai­sus­sa to­sin pal­jas­tuu, et­tä sheik­ki on län­si­maa­lais­ta su­kua ja vain adop­toi­tu be­dui­i­ni­hei­moon. Jalo vil­li ei sit­ten kui­ten­kaan ai­van kel­van­nut län­si­mai­sen san­ka­rit­ta­ren puo­li­sok­si vuo­den 1921 Hol­ly­woo­dis­sa.

Sheik­ki on jää­nyt elo­ku­van his­to­ri­aan, mut­ta be­dui­i­ni­hur­mu­ri ei ole ka­don­nut vaan vain muut­ta­nut muo­to­aan. Ny­ky­ai­kai­sis­sa ro­mant­ti­sis­sa lu­ke­mis­tois­sa hä­nen ti­lal­laan on lää­kä­ri, joka pal­jas­tuu up­po­rik­kaak­si öl­jys­hei­kik­si.

Kai­kis­sa kä­si­tyk­sis­sä be­dui­i­neis­ta on ri­paus tot­ta. Hei­mot ovat iki­ai­kai­ses­ti ryös­tel­leet tai ve­rot­ta­neet alu­een­sa hal­ki kul­ke­via ka­ra­vaa­ne­ja ja jos­kus ym­pä­röi­viä ky­li­ä­kin. Har­va be­dui­i­ni on op­pi­nut lu­ke­maan ja kir­joit­ta­maan mut­ta vas­ti­neek­si hän on py­sy­nyt va­paa­na hal­li­tus­val­lan ot­tees­ta. Aa­vi­kon asu­jai­mil­la on ol­lut omat la­kin­sa ja ta­pan­sa, ja ky­lien ja kau­pun­kien elä­mä on kul­ke­nut eril­lään.  

Jaak­ko Hä­meen-Ant­ti­la on ara­bi­an kie­len ja is­la­min tut­ki­muk­sen pro­fes­so­ri, joka työs­ken­te­lee Edin­burg­hin yli­o­pis­tos­sa Skot­lan­nis­sa. Hän on suo­men­ta­nut itä­mais­ta kir­jal­li­suut­ta ja kir­joit­ta­nut lu­kui­sia tie­to­kir­jo­ja.

Ko­lum­ni on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 3/2020.

Lue myös:

“And be the na­ti­on again”

Ava­ruus­mat­kai­lua ai­ko­jen alus­ta