Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot

Jaak­ko Hä­meen-Ant­ti­la

14.4.2020

Aavikon pojat

Pai­men­to­lai­set ovat ai­na ja­ka­neet mie­li­pi­tei­tä, joi­ta ovat in­nol­la esit­tä­neet var­sin­kin kau­pun­ki­lai­set. Ara­bi­an nie­mi­maan be­dui­i­nit nou­se­vat kir­jal­li­siin läh­tei­siin en­sim­mäis­tä ker­taa 800-lu­vul­la eKr., kun as­sy­ri­a­lai­set ku­nin­kaat ke­rää­vät tie­dus­te­lu­tie­toa val­ta­kun­nan ra­joil­la häi­ri­köi­vis­tä ”ara­beis­ta”, jot­ka tar­peen tul­len muun­tu­vat As­sy­ri­an val­loi­tu­sar­mei­joi­ta tu­ke­vik­si apu­jou­koik­si.

Kun is­lam syn­tyi 600-lu­vun alus­sa, Me­kan ja Me­di­nan kau­pun­ki­lai­set oli­vat va­kaim­pia us­ko­via. Sil­loin, kun be­dui­i­nit kään­tyi­vät is­la­miin, hei­dän kään­ty­myk­seen­sä suh­tau­dut­tiin lä­hin­nä epä­luu­loi­ses­ti. Toi­saal­ta is­la­min var­hais­ten val­loi­tus­so­tien jäl­keen nie­mi­maal­le ja sen ym­pä­ris­töön jää­neet be­dui­i­nit miel­let­tiin ”ai­doik­si” ara­beik­si, sii­nä mis­sä Lähi-idän kau­pun­kei­hin aset­tu­neit­ten ara­bien kat­sot­tiin ka­dot­ta­neen kie­len­sä puh­tau­den ja al­ku­pe­räi­sen kult­tuu­rin­sa.

700-lu­vun lo­pun ara­bi­tut­ki­jat kii­reh­ti­vät Eli­as Lön­n­ro­tin ta­voin erä­maa­han pe­las­taak­seen näi­den aa­vi­kon poi­kien muis­ti­tie­dos­ta van­haa ru­nout­ta ja ky­sel­läk­seen heil­tä ara­bi­an kie­les­tä. Mut­ta tur­mel­tu­mat­to­man be­dui­i­nin, ja­lon vil­lin, rin­nal­la eli myös toi­sen­lai­nen kuva op­pi­mat­to­mas­ta mou­kas­ta, joka ei osaa lu­kea ei­kä kir­joit­taa ei­kä tie­dä edes is­la­min pe­rus­kä­sit­tei­tä.

Sama kak­si­ja­koi­nen kuva nä­kyy myös län­si­mail­la. Suo­ma­lai­nen tut­ki­mus­mat­kai­li­ja Ge­org Au­gust Wal­lin va­el­si 1840-lu­vul­la Ara­bi­an nie­mi­maal­la ja ku­va­si ryös­te­le­viä, lu­ku­tai­dot­to­mia be­dui­i­ne­ja mut­ta sa­mal­la elät­te­li ro­mant­ti­sia ku­vi­tel­mia be­dui­i­ni­ty­tös­tä, jon­ka kans­sa hän kar­kai­si aloit­ta­maan uu­den elä­män au­ti­o­maan huo­let­to­ma­na poi­ka­na.

Ro­mant­ti­sen be­dui­i­nin esi­ku­vak­si ei kui­ten­kaan va­kiin­tu­nut suo­ma­lai­nen ara­bis­ti vaan ita­li­a­lais­syn­tyi­nen Ru­dolph Va­len­ti­no, joka loi Hol­ly­wood-uran­sa ro­mant­ti­se­na san­ka­ri­na. Elo­ku­vas­sa Sheik­ki (1921) Va­len­ti­no näyt­te­lee poh­joi­saf­rik­ka­lais­ta sheik­kiä, jo­hon san­ka­ri­tar elo­ku­van myö­tä vä­hi­tel­len ra­kas­tuu. Lop­pu­rat­kai­sus­sa to­sin pal­jas­tuu, et­tä sheik­ki on län­si­maa­lais­ta su­kua ja vain adop­toi­tu be­dui­i­ni­hei­moon. Jalo vil­li ei sit­ten kui­ten­kaan ai­van kel­van­nut län­si­mai­sen san­ka­rit­ta­ren puo­li­sok­si vuo­den 1921 Hol­ly­woo­dis­sa.

Sheik­ki on jää­nyt elo­ku­van his­to­ri­aan, mut­ta be­dui­i­ni­hur­mu­ri ei ole ka­don­nut vaan vain muut­ta­nut muo­to­aan. Ny­ky­ai­kai­sis­sa ro­mant­ti­sis­sa lu­ke­mis­tois­sa hä­nen ti­lal­laan on lää­kä­ri, joka pal­jas­tuu up­po­rik­kaak­si öl­jys­hei­kik­si.

Kai­kis­sa kä­si­tyk­sis­sä be­dui­i­neis­ta on ri­paus tot­ta. Hei­mot ovat iki­ai­kai­ses­ti ryös­tel­leet tai ve­rot­ta­neet alu­een­sa hal­ki kul­ke­via ka­ra­vaa­ne­ja ja jos­kus ym­pä­röi­viä ky­li­ä­kin. Har­va be­dui­i­ni on op­pi­nut lu­ke­maan ja kir­joit­ta­maan mut­ta vas­ti­neek­si hän on py­sy­nyt va­paa­na hal­li­tus­val­lan ot­tees­ta. Aa­vi­kon asu­jai­mil­la on ol­lut omat la­kin­sa ja ta­pan­sa, ja ky­lien ja kau­pun­kien elä­mä on kul­ke­nut eril­lään.  

Jaak­ko Hä­meen-Ant­ti­la on ara­bi­an kie­len ja is­la­min tut­ki­muk­sen pro­fes­so­ri, joka työs­ken­te­lee Edin­burg­hin yli­o­pis­tos­sa Skot­lan­nis­sa. Hän on suo­men­ta­nut itä­mais­ta kir­jal­li­suut­ta ja kir­joit­ta­nut lu­kui­sia tie­to­kir­jo­ja.

Ko­lum­ni on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 3/2020.

Lue myös:

“And be the na­ti­on again”

Ava­ruus­mat­kai­lua ai­ko­jen alus­ta

Suosittelemme

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Lukuvinkit

Puu tarvitsee eläintä

GEOn lukijakilpailu 3/2020: voita kirjapaketti!

Miksi vihreä muuttui ruskeaksi?

Miten käy merilintujen?

Lumivuohi on mestarikiipeilijä

GEOn lukijakilpailu 7/2019: voita kirjapaketti!

Rengashäntämakien salaisuus on yhteistyö

Yhdestä kasvista apua Afrikkaan?

Kymmenen kysymystä propagandasta

Valokuva: Hetken mysteeri

Lukuvinkit

Puu tarvitsee eläintä

GEOn lukijakilpailu 3/2020: voita kirjapaketti!

Miksi vihreä muuttui ruskeaksi?

Miten käy merilintujen?

Lumivuohi on mestarikiipeilijä

GEOn lukijakilpailu 7/2019: voita kirjapaketti!

Rengashäntämakien salaisuus on yhteistyö

Yhdestä kasvista apua Afrikkaan?

Kymmenen kysymystä propagandasta

Valokuva: Hetken mysteeri

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2