Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot

Jaak­ko Hä­meen-Ant­ti­la

4.6.2019

Bagdadista pohjoiseen

Ibn Fad­la­nin toi­mek­si­an­to oli sel­keä. Hä­nen tuli men­nä bul­gaa­rien ku­nin­kaan luo, vie­dä hä­nel­le ka­li­fi al-Muq­ta­di­rin lä­het­tä­mät lah­jat ja lu­kea hä­nel­le ka­li­fin kir­jeet. Koko mat­kan Ibn Fad­lan piti ah­ke­ras­ti päi­vä­kir­jaa. Mat­ka Vol­gan bul­gaa­rien luo vuo­si­na 921–922 kes­ti 325 päi­vää, ja reit­ti vei alu­eil­le, jon­ne mus­li­mi­kaup­pi­ais­ta vain roh­keim­mat us­kal­tau­tui­vat: koh­ti kyl­mää poh­jois­ta, mis­sä turk­ki­lai­set ja vii­kin­git pi­ti­vät val­taa ja maa­il­man­lo­pun kan­sat, Gog ja Ma­gog, oli­vat ki­ven­heit­tä­män pääs­sä. Mat­kal­la Ibn Fad­lan teki muis­tiin­pa­no­ja, jot­ka hän jul­kai­si Bag­da­diin pa­lat­tu­aan.

Moni ih­me kiin­nit­ti mat­kai­li­jan huo­mi­on mat­kan var­rel­la niin luon­nos­sa kuin ih­mi­sis­sä­kin: kyl­myys jäh­met­ti joet, tai­vaal­la nä­kyi ou­to­ja va­loil­mi­öi­tä (re­von­tu­lia?) ja pai­kal­li­sil­la kan­soil­la oli ih­meel­li­siä ta­po­ja.

Ou­doim­pa­na Ibn Fad­lan piti vii­kin­kien lai­va­hau­taus­ta, jon­ka hän ku­vai­lee yk­si­tyis­koh­tai­ses­ti. Hän oli kuul­lut ker­to­muk­sia näis­tä hau­tauk­sis­ta ja hank­kiu­tui pai­kal­le, kun sai tie­tää kor­kea-ar­voi­sen vii­kin­gin kuol­leen, mu­ka­naan tulk­ki, joka se­lit­ti hä­nel­le ta­pah­tu­mia. Ibn Fad­lan näki omin sil­min, kuin­ka mies pol­tet­tiin lai­voi­neen ja omai­suuk­si­neen, ja kuin­ka va­paa­eh­toi­nen – tai ai­na­kin hä­nen va­paa­eh­toi­sek­si us­ko­man­sa – or­ja­tyt­tö sur­mat­tiin isän­tän­sä seu­rak­si, mitä en­nen tämä oli har­ras­ta­nut sek­siä vai­na­jan mies­puo­lis­ten ys­tä­vien kans­sa. Sekä en­nen hau­ta­jai­sia et­tä nii­den jäl­keen hau­ta­jais­seu­rue joi päi­vä­kau­sia vai­na­jan muis­tok­si: kol­man­nes vai­na­jan omai­suu­des­ta ku­lu­tet­tiin juo­min­kei­hin.

Vaik­ka koh­taus rik­koo kaik­kia is­la­mi­lai­sia käy­tös­ta­po­ja, Ibn Fad­lan ei tuo jär­ky­tys­tään il­mi vaan tyy­tyy asi­al­li­seen ku­vai­luun. Hän jopa pääs­tää yh­den vii­kin­geis­tä ää­neen, kun tämä ih­met­te­lee mus­li­mien hau­taus­ta­po­ja: kuin­ka nämä sal­li­vat rak­kaim­pien­sa pää­ty­vän ma­to­jen ruo­ak­si, toi­sin kuin he, jot­ka aut­ta­vat vai­na­jan no­pe­as­ti tuon­puo­lei­seen pa­ra­tii­siin.

Ibn Fad­lan ei ol­lut kes­ki­a­jan ai­noa poh­joi­nen mus­li­mi­mat­kai­li­ja, mut­ta har­vat jät­ti­vät teks­te­jä jäl­keen­sä. Suo­mes­ta­kin on löy­ty­nyt dir­ha­mei­ta, jos­kin ne ovat to­den­nä­köi­ses­ti kul­keu­tu­neet tän­ne vä­lil­li­ses­ti, kun Suo­mes­ta on os­tet­tu tur­kik­sia ja myy­ty ne eteen­päin is­la­mi­lai­seen maa­il­maan. Suo­mes­ta ja poh­jois­mais­ta ara­bi­a­lai­ses­sa ja per­si­a­lai­ses­sa kir­jal­li­suu­des­sa ei juu­ri tie­de­tä, vaik­ka maan­tie­tei­li­jä Id­ri­si (k. 1166) osaa­kin mai­ni­ta pari pai­kan­ni­meä, il­mei­ses­ti kuu­lo­pu­heit­ten va­ras­sa. Ai­na­kin Ta­bast tun­tui­si viit­taa­van Hä­mee­seen, Ta­vast(land)iin.

Useim­mat ara­bi­maan­tie­tei­li­jät tyy­tyi­vät to­te­a­maan, et­tä Tans­kan sal­mien poh­jois­puo­lel­la al­kaa ikui­sen pi­mey­den maa, ard al-zu­lu­mat. Näin ke­vääl­lä nimi ei eh­kä tun­nu so­pi­val­ta, mut­ta pa­la­taan asi­aan mar­ras­kuus­sa.  

Jaak­ko Hä­meen-Ant­ti­la on ara­bi­an kie­len ja is­la­min tut­ki­muk­sen pro­fes­so­ri, joka työs­ken­te­lee Edin­burg­hin yli­o­pis­tos­sa Skot­lan­nis­sa. Hän on myös suo­men­ta­nut itä­mais­ta kir­jal­li­suut­ta ja kir­joit­ta­nut lu­kui­sia tie­to­kir­jo­ja.

Ko­lum­ni on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 4/2019.

Lue myös:

Va­lo­ku­va: Pat­rii­sit pa­lat­seis­saan

Mik­si ru­not kos­ket­ta­vat?

Suosittelemme

Lukuvinkit

Aavikon pojat

Pöllö vai haukka?

Kala, joka sietää pakkasta

Orpous tekee norsusta hylkiön

Suomalaiset siivoavat avaruusromua

Mitä tiedät unesta?

Kuinka vanha Suomi on?

Inkat hyödynsivät rakentamisessa rakoja

Lukijan kuva: Morsianta tapaamassa

Missä maailma loppuu

Lukuvinkit

Aavikon pojat

Pöllö vai haukka?

Kala, joka sietää pakkasta

Orpous tekee norsusta hylkiön

Suomalaiset siivoavat avaruusromua

Mitä tiedät unesta?

Kuinka vanha Suomi on?

Inkat hyödynsivät rakentamisessa rakoja

Lukijan kuva: Morsianta tapaamassa

Missä maailma loppuu

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2