Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot

Leif Schul­man

28.11.2017

Eliölajien digiloikka

Mi­tä­hän vaa­ti­si, et­tä eu­roop­pa­lai­siin luon­non­tie­teel­li­siin ko­ko­el­miin tal­ti­oi­dut puo­li­tois­ta mil­jar­dia näy­tet­tä saa­tai­siin di­gi­toi­tua eli ku­vat­tua ja lu­et­te­loi­tua tie­to­kan­toi­hin sekä ja­et­tua verk­koon kat­sel­ta­vik­si?

Odo­tan ko­ti­len­toa Vä­li­me­ren ran­nal­la He­rak­li­o­nis­sa. Ko­kous­tin juu­ri en­ti­ses­sä säh­kö­voi­ma­las­sa, jos­sa ny­ky­ään toi­mii Kree­tan yli­o­pis­ton luon­non­tie­teel­li­nen mu­seo. Ik­ku­nan ta­ka­na vel­loi­vat tur­koo­sit mai­nin­git, kun ko­kous­sa­lis­sa oli kool­la Eu­roo­pan tak­so­no­mis­ten lai­tos­ten kon­sor­tio CE­TAF. Siis mikä? Tak­so­no­mia on tie­tee­na­la, joka ku­vaa eli­ö­la­je­ja ja sel­vit­tää nii­den ke­hi­tys­his­to­ri­aa. Luon­non­tie­teel­li­set mu­se­ot ja kas­vi­tie­teel­li­set puu­tar­hat ovat alan tär­keim­piä tut­ki­mus­lai­tok­sia. CE­TAF on yh­teis­työ­e­lin, jos­sa ne kä­sit­te­le­vät yh­tei­siä int­res­se­jään ja ke­hi­tys­tar­pei­taan.

Kree­tal­le len­sin mel­kein suo­raan Maa­il­man La­ji­tie­to­kes­kuk­sen (GBIF) hal­lin­to­neu­vos­ton ko­kouk­ses­ta Hel­sin­gis­tä. Suo­mes­sa kool­la oli yli 50 maa­ta ja jär­jes­töä, Kree­tal­la 60 ko­ko­el­ma­lai­tok­sen edus­ta­jat. Mo­lem­pien konk­laa­vien asi­a­lis­taa hal­lit­si yk­si tee­ma – di­gi­ta­li­saa­tio.

Vuon­na 2001 pe­rus­tet­tu GBIF ja­kaa ver­kos­sa avoi­mes­ti pian mil­jar­di la­ji­ha­vain­toa, siis kart­ta­pis­tei­tä, jot­ka ker­to­vat, et­tä tiet­ty eliö oli tie­tys­sä pai­kas­sa tiet­ty­nä ajan­koh­ta­na. Tämä ei ole mi­tään tur­haa tie­toa: noi­den pis­tei­den avul­la muun mu­as­sa en­nus­te­taan zi­ka­e­pi­de­mi­oi­ta, ar­vi­oi­daan kas­vien siir­ty­mis­tä il­mas­ton­muu­tok­sen ede­tes­sä, val­mis­tu­taan hol­tit­to­mas­ti le­vi­ä­vien vie­ras­la­jien tor­jun­taan ja ke­hi­te­tään le­pak­ko­ys­tä­väl­lis­tä te­qui­laa.

Kun it­se aloi­tin kas­vi­tak­so­no­mi­sen tut­ki­muk­sen 1990-lu­vul­la, di­gi­taa­lis­ta alal­la oli lä­hin­nä muu­ta­mat in­ter­ne­tin la­ji­ni­mi­lu­et­te­lot, ko­ko­el­mien ko­ti­si­vut ja säh­kö­pos­ti. Nyt sa­dat tu­han­net kas­vi­näyt­teet ovat ku­vi­na pil­vi­pal­ve­luis­sa, suu­rin osa tak­so­no­mi­ses­ta kir­jal­li­suu­des­ta 1500-lu­vul­ta läh­tien on lu­et­ta­vis­sa ne­tis­sä, kym­me­nien tu­han­sien kas­vi­la­jien löy­tö­paik­ko­ja saa kar­tal­le ku­va­ruu­dul­leen muu­ta­mal­la klik­kauk­sel­la, ja jois­sa­kin pal­ve­luis­sa, ku­ten Suo­men La­ji­tie­to­kes­kuk­ses­sa (Laji.fi), voi it­se pi­tää di­gi­taa­lis­ta ret­ki­päi­vä­kir­jaa omis­ta löy­döis­tään.

Mel­koi­ses­ta di­gi­harp­pauk­ses­ta pa­ris­sa vuo­si­kym­me­nes­sä voi­daan siis pu­hua. Sil­ti di­gi­ta­li­saa­tio on nyt luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den tut­ki­muk­sen kuu­min ke­hit­tä­mis­koh­de. Ko­ko­el­ma­näyt­teis­tä ni­mit­täin vas­ta 10 pro­sent­tia on lu­e­tel­tu tie­to­kan­toi­hin, ja di­gi­pot­ret­ti uu­puu vie­lä 99 pro­sen­til­ta näyt­teis­tä.

Kym­me­niin­tu­han­siin hen­ki­lö­työ­vuo­siin, joi­ta te­ke­mä­tön di­gi­toin­ti ny­ky­tek­nii­koin vaa­ti­si, ei ole kel­lään va­raa. Sik­si lo­pul­li­seen loik­kaan py­ri­tään muun mu­as­sa opet­ta­mal­la te­ko­ä­lyl­le la­jin­mää­ri­tys­tä, val­jas­ta­mal­la au­to­maat­ti­nen hah­mon­tun­nis­tus näy­te-eti­ket­tien lu­ke­mi­seen ja hyö­dyn­tä­mäl­lä mi­ni­ka­me­roi­ta, jot­ka puik­ke­leh­ti­vat ro­bot­ti­kä­sien kul­jet­ta­mi­na mil­joo­nien neu­loi­hin sei­väs­tet­ty­jen hyön­teis­ten se­as­sa. Sii­nä mu­se­oi­den kuu­lem­ma pö­lyi­set hyl­lyt pöl­ly­ä­vät!

Pro­fes­so­ri Leif Schul­man on Luon­non­tie­teel­li­sen kes­kus­mu­se­on Luo­muk­sen joh­ta­ja. Hän on tut­ki­nut luon­non mo­ni­muo­toi­suut­ta eri puo­lil­la maa­il­maa ja toi­mi­nut lu­kui­sis­sa alan kan­sal­li­sis­sa ja kan­sain­vä­li­sis­sä asi­an­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä. Myös tie­teen po­pu­la­ri­soin­ti on kuu­lu­nut Schul­ma­nin työ­teh­tä­viin koko uran ajan.

Ko­lum­ni on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 11-12/2017.

Suosittelemme

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Lukuvinkit

Puu tarvitsee eläintä

GEOn lukijakilpailu 3/2020: voita kirjapaketti!

Miksi vihreä muuttui ruskeaksi?

Miten käy merilintujen?

Lumivuohi on mestarikiipeilijä

GEOn lukijakilpailu 7/2019: voita kirjapaketti!

Rengashäntämakien salaisuus on yhteistyö

Yhdestä kasvista apua Afrikkaan?

Kymmenen kysymystä propagandasta

Valokuva: Hetken mysteeri

Lukuvinkit

Puu tarvitsee eläintä

GEOn lukijakilpailu 3/2020: voita kirjapaketti!

Miksi vihreä muuttui ruskeaksi?

Miten käy merilintujen?

Lumivuohi on mestarikiipeilijä

GEOn lukijakilpailu 7/2019: voita kirjapaketti!

Rengashäntämakien salaisuus on yhteistyö

Yhdestä kasvista apua Afrikkaan?

Kymmenen kysymystä propagandasta

Valokuva: Hetken mysteeri

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2