Vi­ral­li­nen val­ti­ol­li­nen vas­taus ot­si­kon ky­sy­myk­seen on sata vuot­ta 6.12.2017, mut­ta kan­san syn­tyä on kaik­ki­aan vai­ke­am­pi mää­ri­tel­lä.

Jon­kin­lai­sia to­dis­tei­ta jo vii­meis­tä jää­kaut­ta edel­tä­väs­tä ih­mi­se­lä­mäs­tä tääl­lä Poh­jan pe­ru­koil­la on ke­rät­ty. Meil­le hä­mä­läi­sil­le riit­tää läh­tö­koh­dak­si se, et­tä Skan­di­na­vi­an jää­ti­kön su­la­es­sa Pir­kan­maan har­juil­la jo saa­pas­tel­tiin, kun Rau­mal­la vie­lä uis­ken­te­li­vat ka­lat.

Suo­mea asu­tet­tiin il­mei­ses­ti jo sil­loin, kun Kes­ki-Ruot­sis­sa elet­tiin jää­kaut­ta. Kan­sa­kou­lus­sa 1960-lu­vul­la mie­liin ta­ot­tu kuva maam­me en­sim­mäi­sis­tä asuk­kais­ta ki­vi­kau­ti­sel­la län­si­ran­ni­kol­lam­me on ko­ke­nut use­am­man pyö­räh­dyk­sen. Suo­meen lie­nee muu­tet­tu kai­kis­ta il­man­suun­nis­ta. Jää­kau­den jäl­keen ih­mis­vir­rat poh­joi­seen kul­ki­vat tut­ki­joi­den mu­kaan Es­pan­jas­ta ja Mus­tan­me­ren alu­eel­ta, jois­sa si­jait­si­vat lauh­ke­at tas­kut ih­mis­ten elää kyl­män vai­heen yli. Esi­mer­kik­si bas­kien väi­te­tään ole­van su­kua saa­me­lai­sil­le, jot­ka va­el­si­vat Nor­jan ran­nik­koa pit­kin Lap­piin. Osa täs­tä län­ti­ses­tä va­el­luk­ses­ta kul­keu­tui Sal­paus­sel­kää pit­kin ete­läi­seen Suo­meen, kun taas Itä-Suo­mi sai vä­es­töä mui­nai­sis­ta uk­rai­na­lai­sis­ta.

Gee­ni­tut­ki­jat ovat to­den­neet suo­ma­lais­ten ja­kau­tu­van län­ti­seen ja itäi­seen po­pu­laa­ti­oon. Kol­man­nes mie­his­täm­me kuu­luu län­ti­seen ns. I-hap­lo­ryh­mään ja kak­si kol­man­nes­ta itäis­tä pe­rua ole­vaan N-hap­lo­ryh­mään. Serk­ku­ni te­ke­män gee­ni­tes­tin kaut­ta sain tie­tää kuu­lu­va­ni län­ti­siin Ii­va­rin-poi­kiin. Ta­lon­poi­kai­nen su­kum­me on viih­ty­nyt sa­mal­la alu­eel­la Sa­ta­kun­nan ja Hä­meen ra­jal­la ai­na­kin niin kau­an kuin tie­to­ja löy­tyy. Tes­tin mu­kaan su­ku­lai­si­am­me löy­tyi Skan­di­na­vi­as­ta, Brit­tein saa­ril­ta, Kes­ki-Eu­roo­pas­ta ja Yh­dys­val­lois­ta. Yh­teys At­lan­tin tuol­le puo­len on syn­ty­nyt luon­nol­li­ses­ti siir­to­lai­suu­den seu­rauk­se­na.

Kie­li­tie­tei­li­jät yrit­tä­vät sit­ke­äs­ti esit­tää suo­ma­lais­ten ole­van ko­toi­sin niin sa­no­tus­ta Vol­gan mut­kas­ta. Sen tu­ek­si ei tai­da kie­len ohel­la löy­tyä muu­ta to­dis­tet­ta kuin kuu­le­ma­ni se­li­tys sii­tä, mik­si olem­me hy­viä kei­hään­heit­tä­jiä. Se­li­tyk­sen mu­kaan Vol­gan mut­kan ala­juok­sul­la elä­nyt esiug­ri huo­ma­si erää­nä päi­vä­nä kir­veel­lä veis­te­tyn riu’un kel­lu­van jo­es­sa. Rai­vois­saan tun­kei­li­jas­ta hän heit­ti ke­pa­kon met­sään. On­nek­sem­me se len­si mut­kan yli ta­kai­sin jo­keen ja uis­ken­te­li uu­del­leen alas. Rai­vo-ug­ri vis­koi sen taas jor­pak­koon ylä­juok­sul­le. Pa­rin tu­han­nen vuo­den har­joi­tus siir­tyi lo­pul­ta gee­nei­him­me ja toi kol­mois­voi­ton kei­hääs­sä Ant­wer­pe­nin ja Los An­ge­le­sin olym­pi­a­lai­sis­sa.

Suo­men syn­ty­mä­ai­kaa voi­si al­kaa sel­vit­tää esi­mer­kik­si sii­tä, mil­loin en­sim­mäi­nen suo­ma­lai­nen on kir­jat­tu his­to­ri­aan. On­ko hän mui­nais­ten roo­ma­lais­ten ku­vaa­ma fen­ni, Lal­li vai vii­kin­ki­saa­go­jen mu­kaan Suo­men en­sim­mäi­sek­si ku­nin­kaak­si väi­tet­ty Forn­jot?

Kir­joit­ta­ja on ku­va­tai­tei­li­ja ja vil­je­li­jä, joka ja­kaa ai­kan­sa New Yor­kis­sa si­jait­se­van atel­jeen ja Hä­mees­sä si­jait­se­van luo­mu­ti­lan kes­ken. Rau­ha­la on tä­män het­ken tun­ne­tuim­pia suo­ma­lai­sia ny­ky­tai­tei­li­joi­ta. Hän on pi­tä­nyt yli 50 yk­si­tyis­näyt­te­lyä, jois­ta yli puo­let ul­ko­mail­la

Ko­lum­ni on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 10/2017.