Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot

Han­nu-Pek­ka Björk­man

24.7.2018

Matkan tarkoitus

Eu­roo­pan ko­mis­sio il­moit­ti al­ku­ke­vääs­tä käyn­nis­tä­vän­sä hank­keen, jos­sa tänä vuon­na kah­dek­san­tois­ta vuot­ta täyt­tä­vät saa­vat il­mai­sen In­ter­rail-kor­tin. Noin 12 mil­joo­naa eu­roa mak­sa­va han­ke mah­dol­lis­taa ku­lu­van vuo­den ai­ka­na mat­kan noin 30 000 nuo­rel­le.

In­ter­rei­laa­mis­ta voi­daan pi­tää su­ku­pol­vi­ko­ke­muk­se­na. Vilk­kaim­mat vuo­det ajoit­tu­vat 1980-lu­vun puo­leen­vä­liin, jol­loin Suo­mes­sa myy­tiin noin 20 000 In­ter­rail-lip­pua. Oma ”rei­li­ni” osui juu­ri tuo­hon ai­kaan. On vai­kea ol­la ko­ros­ta­mat­ta mat­kan mer­ki­tys­tä nuo­rel­le, lä­hin­nä la­keut­ta tal­lan­neel­le mie­he­na­lul­le. Va­pau­den tun­ne, yh­teen­kuu­lu­vuus, sil­mien avau­tu­mi­nen, it­se­näis­ty­mi­nen ja op­pi­mi­nen ovat kaik­ki sa­no­ja, jot­ka ker­to­vat mat­kan tuot­ta­mis­ta ko­ke­muk­sis­ta. Ju­nat ovat noi­den vuo­sien jäl­keen no­peu­tu­neet ja mo­der­ni­soi­tu­neet, mut­ta mat­kus­ta­mi­sen sy­vin fi­lo­so­fia elää edel­leen.

Mat­ka­toi­mit­ta­ja Dan Kie­ra­nin kir­ja Jou­ti­las mat­kai­li­ja ker­too hi­taan mat­kus­ta­mi­sen tai­dos­ta. Hä­nes­tä on iro­nis­ta, et­tä nyt, kun voim­me liik­kua maa­il­man ym­pä­ri no­pe­as­ti ja lä­hes min­ne ta­han­sa, useim­mat meis­tä ei­vät enää to­del­la mat­kus­ta, kaik­ki vain pää­se­vät pe­ril­le. Tun­nis­tan täy­sin Kie­ra­nin aja­tuk­sen. Len­to­ko­nees­sa is­tu­mi­nen on vain tus­kal­li­nen vä­li­vai­he en­nen pe­ril­le pää­syä ja lo­man al­kua. Se on sie­det­tä­vää ja pa­kol­lis­ta. Pait­si niil­le, jot­ka ovat ku­ten Dan Kie­ran, jot­ka yhä mat­kus­ta­vat ju­nil­la ja lai­voil­la ja to­del­la te­ke­vät mat­kaa. Se vaa­tii ai­kaa ja oi­ke­aa mie­len­laa­tua, mut­ta on to­den tot­ta pal­kit­se­vaa.

Olen teh­nyt pi­sim­mät Eu­roo­pan-kier­to­mat­ka­ni ju­nis­sa, au­toil­la, lai­voil­la ja lif­ta­ten. In­ter­rai­lil­la ju­nas­sa yö­py­mi­nen oli myös tapa sääs­tää ho­tel­li- tai ret­kei­ly­ma­ja­mak­suis­sa. Ja yö­ju­nan tun­nel­ma on edel­leen eri­tyi­sen ro­mant­ti­nen – häi­väh­dys men­nyt­tä maa­il­maa te­ho­mat­kai­lun maa­il­mas­sa. Muis­tan hy­vin ju­na­mat­kat Pa­rii­sis­ta Bar­ce­lo­naan ja siel­tä edel­leen Lis­sa­bo­niin: yö­tai­vaan, avoi­men ik­ku­nat ja siel­tä tul­vi­vat tuok­sut, ou­to­jen ase­mien ni­mi­kyl­tit, hal­van vii­nin ja huu­maa­van va­pau­den tun­teen. Oli us­ko­ma­ton­ta aja­tel­la, et­tä kuu­kau­den ajan oli­sim­me va­pai­ta läh­te­mään ja saa­pu­maan min­ne ha­lu­sim­me.

Nuo­re­na toki kes­ti hel­pom­min kai­ken, myös kuu­muu­den, ajoit­tai­sen ah­tau­den, ja­non ja nä­län­kin. Mut­ta ih­mis­ten ta­paa­mi­nen ja jat­ku­vas­ti elä­vät ti­lan­teet te­ki­vät kui­ten­kin mat­kus­ta­mi­ses­ta eri­tyis­tä. Usein pe­ril­le pääs­ty­äm­me ha­lu­sim­me pääs­tä jäl­leen no­pe­as­ti mat­kaan, kos­ka lii­ke oli se, joka ruok­ki nuo­ren ala­ti le­vo­ton­ta miel­tä. Ja kos­ka ko­ke­mat­to­mal­le Eu­roo­pan­kin kart­ta oli pelk­kää val­kois­ta läis­kää. Seu­tu­ja ja paik­ko­ja, jos­sa odot­ti toi­sen­lai­nen to­del­li­suus.

Han­nu-Pek­ka Björk­man työs­ken­te­lee näyt­te­li­jä­nä Kan­sal­lis­te­at­te­ris­sa. Hän on esiin­ty­nyt te­at­te­ris­sa, elo­ku­vis­sa ja te­le­vi­si­o­sar­jois­sa sekä ol­lut näyt­te­li­jän­työn pro­fes­so­ri Tai­dey­li­o­pis­ton Te­at­te­ri­kor­ke­a­kou­lus­sa. Björk­man on kir­joit­ta­nut kol­me kir­jaa, jois­ta vii­mei­sin, es­see­te­os Vä­läh­dyk­siä pei­lis­sä, il­mes­tyi vuon­na 2014.

Ko­lum­ni on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 7/2018.

Lue myös:

Syö­mi­ses­tä ja syö­mis­ta­vois­ta

Sy­ree­ni­kii­tä­jä ke­säy­ös­sä

Suosittelemme

Lukuvinkit

Aavikon pojat

Pöllö vai haukka?

Kala, joka sietää pakkasta

Orpous tekee norsusta hylkiön

Suomalaiset siivoavat avaruusromua

Mitä tiedät unesta?

Kuinka vanha Suomi on?

Inkat hyödynsivät rakentamisessa rakoja

Lukijan kuva: Morsianta tapaamassa

Missä maailma loppuu

Lukuvinkit

Aavikon pojat

Pöllö vai haukka?

Kala, joka sietää pakkasta

Orpous tekee norsusta hylkiön

Suomalaiset siivoavat avaruusromua

Mitä tiedät unesta?

Kuinka vanha Suomi on?

Inkat hyödynsivät rakentamisessa rakoja

Lukijan kuva: Morsianta tapaamassa

Missä maailma loppuu

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2