Tie­dät­kö, mil­tä ajal­ta per­he­al­bu­mi­si van­him­mat va­lo­ku­vat ovat? Suo­men sa­ta­vuo­tis­juh­la on hyvä het­ki et­siä oman su­vun ku­val­lis­ta his­to­ri­aa. Ku­vil­le on käyt­töä esi­mer­kik­si ne­tin su­ku­puu­oh­jel­mis­sa.

It­se­kin in­nos­tuin jäl­jit­tä­mään van­ho­ja ku­via juu­ri su­ku­puu­ta var­ten. Ko­vin kau­as ajas­sa taak­se­päin en pääs­syt. Kah­des­sa van­him­mas­sa ku­vas­sa po­see­raa­vat iso­äi­ti­ni äi­ti ja isoi­sä­ni van­hem­mat, iäs­tään pää­tel­len 1920–30-lu­vul­la. Maa­seu­dul­la kier­tä­nyt va­lo­ku­vaa­ja on tal­len­ta­nut hei­dät ul­ko­sal­la, is­tu­mas­sa ta­lo­jen­sa edes­sä Lam­mil­la. Ku­vat­tiin ul­ko­na, kos­ka va­loa oli sei­nus­tal­la enem­män kuin hä­mä­ris­sä si­sä­ti­lois­sa.

Mi­ten van­ho­ja ku­via suo­ma­lai­nen voi odot­taa löy­tä­vän­sä per­he­ar­kis­tois­taan? Suo­mes­sa van­hin säi­ly­nyt va­lo­ku­va on vuo­del­ta 1842. Se otet­tiin vain kol­me vuot­ta sen jäl­keen kun va­lo­ku­vaus­kek­sin­tö oli jul­kis­tet­tu Pa­rii­sis­sa. Kuva on da­ger­ro­tyyp­pi, joi­ta teh­tiin 1800-lu­vun kes­ki­vai­heil­la. Suo­mes­sa da­ger­ro­tyyp­pe­jä on va­lo­ku­va­tut­ki­ja Juk­ka Kuk­ko­sen mu­kaan jäl­jel­lä eh­kä 200–300 kap­pa­let­ta. Jos su­vun kät­köis­tä löy­tyy täl­lai­nen pei­li­mäi­sen tark­ka ja ko­ris­teel­li­seen ko­te­loon lai­tet­tu me­tal­li­ku­va, se on his­to­ri­al­li­nen har­vi­nai­suus.

Ko­te­los­ta voi löy­tyä myös vä­hän ylei­sem­pi amb­ro­tyyp­pi eli la­si­ne­ga­tii­vi, joka tum­mal­la poh­jal­la näyt­ti po­si­tii­vi­ku­val­ta. Ko­te­lon si­sä­puo­li saat­toi ol­la sa­met­tia, jot­ta kuva vai­kut­tai­si ar­vok­kaal­ta ei­kä naar­muun­tui­si.

Va­lo­ku­vauk­sen en­sim­mäi­nen sel­fie­buu­mi al­koi 1850-lu­vul­la käyn­ti­kort­ti­ku­vien myö­tä. Nämä oli­vat kar­ton­gil­le poh­jus­tet­tu­ja pie­ni­ko­koi­sia stu­di­o­ku­via, jot­ka löi­vät it­sen­sä läpi Suo­mes­sa 1870-lu­vul­la. Käyn­ti­kort­ti­ku­via an­net­tiin lah­jak­si vie­rai­luil­la ja ke­rät­tiin al­bu­mei­hin. Täl­lai­sen ku­van löy­ty­mi­nen omas­ta al­bu­mis­ta on jo mah­dol­lis­ta, sil­lä ku­va­mää­rä kas­voi vuo­si­sa­dan lo­pus­sa rä­jäh­dys­mäi­ses­ti. Pel­käs­tään hel­sin­ki­läi­nen Nyb­li­nin va­lo­ku­vaa­mo ot­ti noin 200 000 ku­vaa en­nen kuin käyn­ti­kort­ti­ku­va­vil­li­tys hii­pui 1920-lu­vul­la. Tuol­loin myös ku­vien koko al­koi vaih­del­la en­tis­tä enem­män. Al­bu­mei­hin pää­tyi rin­nak­kain am­mat­ti­ku­vaa­jien pos­ti­kor­tin ko­koi­sia ve­dok­sia ja va­lo­ku­vauk­seen hu­rah­ta­neen su­ku­lai­sen muu­ta­man sen­tin ko­koi­sia har­ras­ta­ja­ka­me­ran ku­via.

Tuol­ta ajal­ta ovat pe­räi­sin myös kak­si van­hin­ta ku­vaa­ni. Lam­mil­la kier­tä­neen va­lo­ku­vaa­jan tek­niik­ka ei ol­lut hää­vi ver­rat­tu­na Nyb­li­nin kal­tai­siin am­mat­tis­tu­di­oi­hin, mut­ta ku­vat ovat täyn­nä kiin­nos­ta­via so­si­aa­li­sia merk­ke­jä. Iso­äi­ti­ni äi­ti Ka­ro­lii­na on aset­tu­nut ku­vaan ku­ten ta­lol­li­sen tu­lee: kan­ta­nut wie­ni­läis­tuo­lin pi­hal­le kuis­tin eteen ja kään­tä­nyt ku­vaa­jal­le yl­vään si­vup­ro­fii­lin­sa. Isoi­sä­ni van­hem­mat Ma­ria ja Adolf is­tu­vat torp­pan­sa sei­nus­tal­la pen­kil­lä, ku­ma­rai­si­na ja ujos­ti hy­myil­len. Eh­kä hei­tä ei ol­lut ai­kai­sem­min ku­vat­tu?

Ny­kyih­mi­sen en­sim­mäi­nen va­lo­ku­va on jo koh­dus­sa otet­tu ult­ra­ää­ni­ku­va, ja olem­me tot­tu­neet ka­me­roi­hin. Su­ku­puun ku­vat­to­mat vuo­si­sa­dat kui­ten­kin to­dis­ta­vat, mi­ten uu­si ja ai­nut­laa­tui­nen asia va­lo­ku­vaus sit­ten­kin on.

Mer­ja Salo oli pal­kit­tu ku­val­li­sen vies­tin­nän ja va­lo­ku­vauk­sen pro­fes­so­ri. Hän tut­ki mai­nos­ku­via, ku­va­jour­na­lis­mia ja suo­ma­lais­ta muo­ti­va­lo­ku­vaus­ta sekä jul­kai­si niis­tä kir­jo­ja. Sa­lon vii­mei­nen kir­ja, vuon­na 2015 il­mes­ty­nyt Jo­ka­pai­kan va­lo­ku­va, ker­toi suo­ma­lai­sen va­lo­ku­vauk­sen di­gi­ta­li­soi­tu­mi­ses­ta.

Ko­lum­ni on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 7/2017.