Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot

Mer­ja Salo

5.7.2017

Mikä on vanhin valokuvasi?

Tie­dät­kö, mil­tä ajal­ta per­he­al­bu­mi­si van­him­mat va­lo­ku­vat ovat? Suo­men sa­ta­vuo­tis­juh­la on hyvä het­ki et­siä oman su­vun ku­val­lis­ta his­to­ri­aa. Ku­vil­le on käyt­töä esi­mer­kik­si ne­tin su­ku­puu­oh­jel­mis­sa.

It­se­kin in­nos­tuin jäl­jit­tä­mään van­ho­ja ku­via juu­ri su­ku­puu­ta var­ten. Ko­vin kau­as ajas­sa taak­se­päin en pääs­syt. Kah­des­sa van­him­mas­sa ku­vas­sa po­see­raa­vat iso­äi­ti­ni äi­ti ja isoi­sä­ni van­hem­mat, iäs­tään pää­tel­len 1920–30-lu­vul­la. Maa­seu­dul­la kier­tä­nyt va­lo­ku­vaa­ja on tal­len­ta­nut hei­dät ul­ko­sal­la, is­tu­mas­sa ta­lo­jen­sa edes­sä Lam­mil­la. Ku­vat­tiin ul­ko­na, kos­ka va­loa oli sei­nus­tal­la enem­män kuin hä­mä­ris­sä si­sä­ti­lois­sa.

Mi­ten van­ho­ja ku­via suo­ma­lai­nen voi odot­taa löy­tä­vän­sä per­he­ar­kis­tois­taan? Suo­mes­sa van­hin säi­ly­nyt va­lo­ku­va on vuo­del­ta 1842. Se otet­tiin vain kol­me vuot­ta sen jäl­keen kun va­lo­ku­vaus­kek­sin­tö oli jul­kis­tet­tu Pa­rii­sis­sa. Kuva on da­ger­ro­tyyp­pi, joi­ta teh­tiin 1800-lu­vun kes­ki­vai­heil­la. Suo­mes­sa da­ger­ro­tyyp­pe­jä on va­lo­ku­va­tut­ki­ja Juk­ka Kuk­ko­sen mu­kaan jäl­jel­lä eh­kä 200–300 kap­pa­let­ta. Jos su­vun kät­köis­tä löy­tyy täl­lai­nen pei­li­mäi­sen tark­ka ja ko­ris­teel­li­seen ko­te­loon lai­tet­tu me­tal­li­ku­va, se on his­to­ri­al­li­nen har­vi­nai­suus.

Ko­te­los­ta voi löy­tyä myös vä­hän ylei­sem­pi amb­ro­tyyp­pi eli la­si­ne­ga­tii­vi, joka tum­mal­la poh­jal­la näyt­ti po­si­tii­vi­ku­val­ta. Ko­te­lon si­sä­puo­li saat­toi ol­la sa­met­tia, jot­ta kuva vai­kut­tai­si ar­vok­kaal­ta ei­kä naar­muun­tui­si.

Va­lo­ku­vauk­sen en­sim­mäi­nen sel­fie­buu­mi al­koi 1850-lu­vul­la käyn­ti­kort­ti­ku­vien myö­tä. Nämä oli­vat kar­ton­gil­le poh­jus­tet­tu­ja pie­ni­ko­koi­sia stu­di­o­ku­via, jot­ka löi­vät it­sen­sä läpi Suo­mes­sa 1870-lu­vul­la. Käyn­ti­kort­ti­ku­via an­net­tiin lah­jak­si vie­rai­luil­la ja ke­rät­tiin al­bu­mei­hin. Täl­lai­sen ku­van löy­ty­mi­nen omas­ta al­bu­mis­ta on jo mah­dol­lis­ta, sil­lä ku­va­mää­rä kas­voi vuo­si­sa­dan lo­pus­sa rä­jäh­dys­mäi­ses­ti. Pel­käs­tään hel­sin­ki­läi­nen Nyb­li­nin va­lo­ku­vaa­mo ot­ti noin 200 000 ku­vaa en­nen kuin käyn­ti­kort­ti­ku­va­vil­li­tys hii­pui 1920-lu­vul­la. Tuol­loin myös ku­vien koko al­koi vaih­del­la en­tis­tä enem­män. Al­bu­mei­hin pää­tyi rin­nak­kain am­mat­ti­ku­vaa­jien pos­ti­kor­tin ko­koi­sia ve­dok­sia ja va­lo­ku­vauk­seen hu­rah­ta­neen su­ku­lai­sen muu­ta­man sen­tin ko­koi­sia har­ras­ta­ja­ka­me­ran ku­via.

Tuol­ta ajal­ta ovat pe­räi­sin myös kak­si van­hin­ta ku­vaa­ni. Lam­mil­la kier­tä­neen va­lo­ku­vaa­jan tek­niik­ka ei ol­lut hää­vi ver­rat­tu­na Nyb­li­nin kal­tai­siin am­mat­tis­tu­di­oi­hin, mut­ta ku­vat ovat täyn­nä kiin­nos­ta­via so­si­aa­li­sia merk­ke­jä. Iso­äi­ti­ni äi­ti Ka­ro­lii­na on aset­tu­nut ku­vaan ku­ten ta­lol­li­sen tu­lee: kan­ta­nut wie­ni­läis­tuo­lin pi­hal­le kuis­tin eteen ja kään­tä­nyt ku­vaa­jal­le yl­vään si­vup­ro­fii­lin­sa. Isoi­sä­ni van­hem­mat Ma­ria ja Adolf is­tu­vat torp­pan­sa sei­nus­tal­la pen­kil­lä, ku­ma­rai­si­na ja ujos­ti hy­myil­len. Eh­kä hei­tä ei ol­lut ai­kai­sem­min ku­vat­tu?

Ny­kyih­mi­sen en­sim­mäi­nen va­lo­ku­va on jo koh­dus­sa otet­tu ult­ra­ää­ni­ku­va, ja olem­me tot­tu­neet ka­me­roi­hin. Su­ku­puun ku­vat­to­mat vuo­si­sa­dat kui­ten­kin to­dis­ta­vat, mi­ten uu­si ja ai­nut­laa­tui­nen asia va­lo­ku­vaus sit­ten­kin on.

Mer­ja Salo oli pal­kit­tu ku­val­li­sen vies­tin­nän ja va­lo­ku­vauk­sen pro­fes­so­ri. Hän tut­ki mai­nos­ku­via, ku­va­jour­na­lis­mia ja suo­ma­lais­ta muo­ti­va­lo­ku­vaus­ta sekä jul­kai­si niis­tä kir­jo­ja. Sa­lon vii­mei­nen kir­ja, vuon­na 2015 il­mes­ty­nyt Jo­ka­pai­kan va­lo­ku­va, ker­toi suo­ma­lai­sen va­lo­ku­vauk­sen di­gi­ta­li­soi­tu­mi­ses­ta. Hän me­neh­tyi elo­kuus­sa 2018.

Ko­lum­ni on jul­kais­tu GEO-leh­des­sä 7/2017.

Lue myös:

Luon­toa lä­hel­tä

Lin­tu­ja kii­dos­ta

Suosittelemme

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Lukuvinkit

Namibian villit hevoset

Herkkä Arktis kiinnostaa matkailijoita

Viisi syytä lukea syyskuun GEO

Voiko ukkonen laukaista allergisen reaktion?

Milloin lihaksista on hyötyä?

Joki sanelee elämää Romaniassa

Kiinan hiljaiset hurjapäät

Mitä vanhojen kirjojen tuoksu kertoo?

Apua appelsiinien pakkaamiseen

Ilmastonmuutos ajaa mursut rannoille

Lukuvinkit

Namibian villit hevoset

Herkkä Arktis kiinnostaa matkailijoita

Viisi syytä lukea syyskuun GEO

Voiko ukkonen laukaista allergisen reaktion?

Milloin lihaksista on hyötyä?

Joki sanelee elämää Romaniassa

Kiinan hiljaiset hurjapäät

Mitä vanhojen kirjojen tuoksu kertoo?

Apua appelsiinien pakkaamiseen

Ilmastonmuutos ajaa mursut rannoille

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2