Luonto
Tiede
Yhteiskunta
Kolumnit
Kilpailut
Asiakaspalvelu
Mediatiedot

Han­nu-Pek­ka Björk­man

29.1.2019

Missä maailma loppuu

Kun mat­kus­tin nuo­re­na, koin tar­vet­ta vie­rail­la mah­dol­li­sim­man kau­kai­sil­la ran­noil­la. Jos­sa­kin, mis­sä saat­toi ko­kea ole­van­sa ää­rim­mäi­ses­sä pis­tees­sä en­nen lop­pu­ma­ton­ta mer­ta, tyh­jyyt­tä, ar­voi­tus­ta. Nois­sa pai­kois­sa ajat­te­lin ih­mi­siä, jot­ka oli­vat viet­tä­neet koko elä­män­sä eris­tyk­sis­sä suu­res­ta maa­il­mas­ta. Mil­lais­ta kamp­pai­lua hei­dän elä­män­sä oli ol­lut? Mi­ten he oli­vat elä­neet ja mil­lai­sia koh­ta­loi­ta he oli­vat ko­ke­neet?

Kä­vin Aran­saa­ril­la Ir­lan­nin län­si­ran­ni­kol­la ja Ork­neyn saa­rel­la Skot­lan­nin poh­jois­puo­lel­la. Ul­ko-Heb­ri­deil­lä en käy­nyt, mut­ta Skyen saa­rel­ta, joka kuu­luu Sisä-Heb­ri­dei­hin, os­tin kir­jan, joka on kieh­to­nut sii­tä saak­ka miel­tä­ni ja mie­li­ku­vi­tus­ta­ni. Kir­ja ker­too St. Kil­dan saa­res­ta ja sen vii­mei­sis­tä asuk­kais­ta.

St. Kil­da si­jait­see noin 64 ki­lo­met­riä Ul­ko-Heb­ri­deil­tä län­teen. Sen vii­mei­set kol­me­kym­men­tä­kuu­si asu­kas­ta eva­kuo­i­tiin hei­dän omas­ta pyyn­nös­tään elo­kuus­sa vuon­na 1930. Kar­ja oli vie­ty saa­rel­ta pois jo ai­em­min, mut­ta koi­rat oli­vat asuk­kai­den mu­ka­na hei­dän as­tu­es­saan Ha­re­bell-ni­mi­seen lai­vaan. Kuin yh­tei­ses­tä pää­tök­ses­tä saa­re­lai­set hu­kut­ti­vat koi­ran­sa heit­tä­mäl­lä ne lai­van ir­taan­nut­tua sa­ta­mas­ta lai­dan yli me­reen. Eh­kä he pel­kä­si­vät, et­tä koi­rat ei­vät so­peu­tui­si man­te­reen ih­mis­pal­jou­teen.

Saa­ren asuk­kai­den ruo­ka­va­lio koos­tui lä­hin­nä me­ri­lin­nuis­ta ja näi­den mu­nis­ta, joi­ta he ke­rä­si­vät pys­ty­suo­ril­ta kal­li­oil­ta köy­sien va­ras­sa. Ka­las­tus oli han­ka­laa an­ka­ran me­ren ja ar­vaa­mat­to­man sään vuok­si.

Tur­ve oli puut­to­mal­la saa­rel­la ai­noa polt­to­ai­ne. Jon­kin ver­ran pe­ru­naa ja oh­raa kas­voi suo­jai­sis­sa lah­del­mis­sa. Elä­mä oli an­ka­raa työ­tä. Joka aa­mu mie­het ko­koon­tui­vat ky­lää hal­ko­val­le tiel­le. Ku­kin ker­toi, mitä hän ai­koi sinä päi­vä­nä teh­dä ja mis­sä päin saar­ta. Näin tie­det­tiin jo­kai­sen si­jain­ti myrs­kyn tai muun ko­et­te­le­muk­sen va­ral­ta.

Yh­den­kään saa­ren asuk­kaan ei tie­de­tä osal­lis­tu­neen so­taan, ei­kä va­ka­via ri­kok­sia kir­jat­tu ta­pah­tu­neen kos­kaan. Yh­tey­den­pi­to oli työ­läs­tä ja ai­ka ajoin mah­dol­lis­ta ai­no­as­taan merk­ki­tu­lien avul­la tai tuu­len käy­des­sä luo­tees­ta lä­het­tä­mäl­lä pul­lo­pos­tia. Sa­no­taan, et­tä kak­si kol­ma­so­saa vies­teis­tä löy­det­tiin, osa to­sin vas­ta Nor­jan ran­ni­kol­ta.

1800-lu­vun lo­pus­sa höy­ry­lai­vat al­koi­vat vie­rail­la saa­rel­la ja saa­ren asuk­kaat sai­vat jon­kin ver­ran tu­lo­ja myy­mäl­lä kan­kai­ta ja lin­nun­mu­nia. Hin­ta­na oli kui­ten­kin se, et­tä hei­tä pi­det­tiin al­keel­li­si­na kum­ma­jai­si­na.

Vii­mei­nen al­ku­pe­räi­nen St. Kil­dan asu­kas kuo­li 93-vuo­ti­aa­na huh­ti­kuus­sa 2016. Hän oli jät­tä­nyt saa­ren kah­dek­san­vuo­ti­aa­na.

Tä­män ko­lum­nin myö­tä hy­väs­te­len lu­ki­ja­ni ja toi­vo­tan an­toi­sia mat­ko­ja GEO-leh­den pa­ris­sa!  

Han­nu-Pek­ka Björk­man työs­ken­te­lee näyt­te­li­jä­nä Kan­sal­lis­te­at­te­ris­sa. Hän on esiin­ty­nyt te­at­te­ris­sa, elo­ku­vis­sa ja te­le­vi­si­o­sar­jois­sa sekä ol­lut näyt­te­li­jän­työn pro­fes­so­ri Tai­dey­li­o­pis­ton Te­at­te­ri­kor­ke­a­kou­lus­sa. Björk­man on kir­joit­ta­nut kol­me kir­jaa, jois­ta vii­mei­sin, es­see­te­os Vä­läh­dyk­siä pei­lis­sä, il­mes­tyi vuon­na 2014.

Ko­lum­ni on il­mes­ty­nyt GEO-leh­des­sä 1/2019.

Lue myös:

Sy­ree­ni­kii­tä­jä ke­säy­ös­sä

Syö­mi­ses­tä ja syö­mis­ta­vois­ta

Suosittelemme

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Eleet ovat luonnollinen osa kanssakäymistämme. Niistä voi olla enemmän hyötyä kuin mitä aavistammekaan.

Unsplash

Auttavatko eleet sanojen oppimisessa?

Elehtimisestä on apua viestinnässä. Voiko eleistä olla apua myös kielen oppimisessa?

Lukuvinkit

Namibian villit hevoset

Herkkä Arktis kiinnostaa matkailijoita

Viisi syytä lukea syyskuun GEO

Voiko ukkonen laukaista allergisen reaktion?

Milloin lihaksista on hyötyä?

Joki sanelee elämää Romaniassa

Kiinan hiljaiset hurjapäät

Mitä vanhojen kirjojen tuoksu kertoo?

Apua appelsiinien pakkaamiseen

Ilmastonmuutos ajaa mursut rannoille

Lukuvinkit

Namibian villit hevoset

Herkkä Arktis kiinnostaa matkailijoita

Viisi syytä lukea syyskuun GEO

Voiko ukkonen laukaista allergisen reaktion?

Milloin lihaksista on hyötyä?

Joki sanelee elämää Romaniassa

Kiinan hiljaiset hurjapäät

Mitä vanhojen kirjojen tuoksu kertoo?

Apua appelsiinien pakkaamiseen

Ilmastonmuutos ajaa mursut rannoille

Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.

Yhteystiedot Rekisteriseloste Ehdot ja luvat Tietosuoja Peruuttamisohjeet

© Fokus Media Finland. Materiaalin kopioiminen muuhun kuin yksityiseen, ei-kaupalliseen käyttöön kielletty.
Aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty.

Fokus Media Finland Oy, Hämeentie 135, 00560 Helsinki, Y-tunnus 2618356-2